kohta on ilta...se on tällä hetkellä ainoa ajatus joka pitää minut edes jollakin tavalla kasassa.

Äsken käytiin hippo kisailemassa ja se taisi olla liikaa. Tai siis liikaa minulle (ja vaavelille) isot tytöt oli ihan innoissaan ja reippaita mutta vaaveli alkoi loppu vaiheessa kitisemään. Annoin äsken jo vaavelille lääkettä yötä varten vielä kun muistaisi nenätipat suihkun jälkeen niin jospa tuo niillä saisi edes vähän paremmin nukuttua kuin viime yön. MUtta lapset on siis suht ok, vaaveli väsy ja kipuinen mutta kuitenkin syö hyvin ja joskus jopa nauraa isojen koheltelulle. Mutta minä olen ihan tosi rikki. Tuo hippokisat taisi tehdä viimeisen niitin, nyt on todella raskas olo ja hengittäminenkin hiukan sattuu. NO kohta on ilta kohta on ilta kohta on ilta. Kun saan lapset nukkumaan niin aion itse pikkuisen höyryhengittää ja painun itsekkin sänkyyn ja toivon että edessä olisi ehjä yö eli että vaaveli saisi nukuttua ja kumpikaan isoista ei tulisi kipeäksi... tuota nyt vaan toivoisin niin.... 

Huomenna olisi vanhimman eskari, keskimmäisen kerho ja minun ja vaavelin sohvalla lötköttely päivä.... sitä odotellessa