Huh, tuntuu kuin en olisi ehtinyt/jaksanut päivittää blogia pitkiin aikoihin... totuus kyllä on että eilinen jäi väliin .

Eilen en oikein ehtinyt, maanantai on meillä yleensäkin aika haipakka päivä ja nyt haipakkaa vielä lisäsi keskimmäisen neuvola. Onneksi mummo riensi taas avuksi ja hoiteli vaavelin sillä aikaa kun minä vein vanhimman eskariin ja Keskimmäisen neuvolaan.

Neuvola oli siis 5 vuotis käynti ja tuo käynti suoritetaan täällä päin niin että lapsi on kahden (nyt oli mukana myös opiskelija) neuvola tädin kanssa ja äiti odottelee ulkopuolella. Kun tehtävät ja mittaukset yms muut on tehty niin äiti kutsuttiin kuuntelemaan tulokset. Hienosti oli mennyt kaikki tehtävät, laitan neuvolakortin tiedot ja mitat tuonne keskimmäisen prinsessan sivuille. Mutta tehtävät olivat siis olleet motorisia ja piirustus yms muita puhe hommeileita. Näkö ja kuulo olivat hyviä mutta meinasin tippua penkilta kun täti sanoi että : ""Niin Tuulillahan on tuo S-vika..."  Siis mikä, en ollut ikinä ajatellut että tytöllä olisi s-vika. Ihan oikein mielestäni puhuu mutta kun aloin oikein kuunnella "sillä" korvalla niin voipi olla että tuo S suhahtaa liikaa. No ei tuolle vialle vielä mitään kummallista tehdä, saatiin kotiharjotteita ja vuoden päästä sitten jos vaiva on vielä niin sitten puututaan siihen tarkemmin.   

Eilen illalla sitten katselin noita tehtäviä ja huomasin sitten että minullakin on S-vika, eli pidän kieltä väärässä paikassa s:n sanoessani... piti minunkin 29 vuotta elää huomatakseni että  minulla on S-vika . Noita ohjeita kun selailin niin totesin että jos alan liikaa niitä miettiä niin kohta en osaa puhua ollenkaan .

Eilinen siis meni neuvolassa, Kerhoillessa (keskimmäisen kerho) ja eskarissa ja illalla vielä satutanssissa.  Tänään on ollut hieman rauhallisempi päivä. Aamulla vietiin vanhin eskariin ja mentiin keskimmäisen ja vaavelin kanssa avoimeen kerhoon , Vessuun. Meillä oli taas oikein kivaa ja mielessäni alkoi hautua ajatus jospa tuon vaavelin kanssa kokeilisi kerhon hoitopäivää. Hoitopäivä  on etukäteen varattava kolmituntinen jonne lapsi siis jää ilman vanhempiaan kerhotätien  hellään hoivaan . Eihän meilllä nyt sillä tavalla hoitotarvetta ole mutta olisihan se kiva pikku hiljaa alkaa vaaveli totuttaa kerhoilemaan. Keskimmäinen oli kerhoilun aloittaessaan (aloitti myös noin hoitopäivillä ensin) 1.5 vuotias eli aika samoja ikiä mitä vaaveli on nyt.  Huomenna aamulla voisi varata paikan ensi viikon perjantaille, sanoin tädeille että nukun nyt yön yli ja mietin sitten että "uskallanko varata vai poteeko ÄITI liikaa eroahdistusta,  vaaveli varmasti pärjäisi . Keskimmäinen jo sanoi että hän voisi kyllä mennä vaavelin kaveriksi kerhoon joten ehkäpä tuo olisi hieman helpompi jättää sinne kun olisi edes sisko johon tukeutua.

Nyt vaaveli on päiväunilla ja isot (yllätys yllätys) piirtää. Kunhan tuo vaaveli herää niin on lähdettävä hedelmien ostoon (meillä ei ole talossa tällä hetkellä MITÄÄN hedelmiä ja se meinaa käydä ahdistamaan). Illalla miehellä on ennen töihin menoa (menee siis yöksi) joku työjuttu joten ilta menee sitten ihan lapsien seurassa. Kaverin lapset saattavat tulla pariksi tunniksi hoitoon mutta mitään varmaa ei ole sovittu... mutta eiköhän tämäkin päivä saada taas iltaan ennen kuin huomaankaan.

sitten pari kuvaa pitkästä aikaa:

Lelukuvato on kovassa käytössä, vaavelin pottakirjana...