HUH!!! Minä se taas ja aina vaan onnistun.... Tänään koin taas "hieman" nöyryyttävän hetken... nyt jo naurattaa mutta hetki sitten oli vielä posket punaisena nolostuksesta... ÄKKIÄ KARKUUN!!

Vietiin aamulla vanhin eskariin ja keskimmäinen ja vaaveli hoitopäivään. Vaaveli (ja tietty keskimmäinenkin) jäi sinne ihan hyvin, äidin isot tytöt. Sanottiin vain heipat ja sitten leikkimään. Minä ja  mies lähdettiin sitten kauppaan ja Pasaatiin. Pasaatista ei löytynyt MITÄÄN... kummallista kun kaupoissa olevat vaatteet eivät ole ollenkaan minun makuuni. No joka tapauksessa koska aikaa oli vielä runsaasti ennen kuin lapset piti hoitopäivästä hakea niin ajattelin piipahtaa kirjastossa.

JA NYT SITTEN SE NOLO JUTTU....  Koska minulla on nyt kauhea lukuvimma niin otin kirjoja PALJON.  Meninpä sitten sinne kirjaston hömppä osastolle ja mieheni oli siinä takana katselemassa muita kirjoja. Minä lastasin kirjoja syliini ja kun syli alkoi olla täynnä niin huomasin vielä pari Robbetsin kirjaa joita en ollut lukenut.. ... minä ajattelin että tyrkkään jo valitsemani kirjat miehelleni (se oli juuri äsken siinä takana ja nytkin siinä näkyi liikettä)... MInä sitten siinä  oikeastaan päätä kääntämättä tyrkkäsin kirjat "miehelleni" ja sanoin että:  "Pidä sinä noita kun minä... ÖÖÖ, ai anteeksi..."   Tarkoitus oli sanoa että pidä noita kun otan vielä nuo pari kirjaa...Mutta niin kuin ehkä jo arvata saattaa niin se EI OLLUTKAAN minun mieheni vaan ihan joku tuntemematon. Mieheni  oli kaikessa hiljaisuudessa siirtynyt toisen hyllyn luo ja minä en ollut sitä huomannut.... voitte vaan arvata että minun poskia hieman punoitti . Tämä tuntematon ei saanut sanaa suustaan vain katsoi minua vain kuin avaruusoliota.... Minä sitten nappasin kirjapinoni ja luikin toiseen hyllyväliin häpeämään ja toivoin että maa olisi minut niellyt . Mutta koska maa kuitenkin pysyi tukevasti jalkojeni alla niin nieleskelin pari kertaa ja marssin katse suorana lainauspisteeseen ja ÄKKIÄ ULOS!!!..      VAIN MINULLE VOI SATTUA JOTAIN TÄLLÄISTÄ niin kuin sanottua niin nyt jo naurattaa.. mietin vain sitä tuntematonta miestä.. seisookohan se vieläkin monttu auki siellä kirjastossa ja miettii että kaikenlaisia hulluja sitä sitten onkin .