Sanoisinko että hieman ontuvaa tuo vaavelin selitys... Oltiin äsken ulkona. Mies kantoi puita, minä työntelin lumia ja tytöt kaivelivat lunta ja tekivät lumimajoja. Jonkin ajan kuluttua vaaveli alkoi itkeä, välillä rauhoittui mutta hetken päästä aloitti taas. Minä sitten nappasin vaavelin syliin ja tultiin sisälle. sisällä huuto jatkui ja jatkui...  Siinä huudon lomassa käytiin seuraava keskustelu:

mInä: "No voi voi sattuuko jonhonkin...?"

Vaaveli:  "Joo kipee..."     *HUUTOA*

minä: " No voi voi, mihin sattuu...?"

Vaaveli: " suuhun..."  (Ymmärtämisen tehostamiseksi myös suun kaivelua ja turvonneiden ikenien esittelyä.) *HUUTOA*

minä:  "No voi voi, mitäs meidän pitäisi tehdä että helpottaisi...?"

Vaaveli:  " Tarra, tarra... "  (tarkoittaa että laastari)    *HUUTOA*

minä: " no , voi voi Jaa vai että laastari, no mihinkäs me sitten se laastari laitetaan? "

Vaaveli:  "Jalkaan..."    *HUUTOA*

minä:  "No voi voi vai että jalkaan, mutta  jos se helpottaa niin kokeillaan... "

Vaaveli :  Tarrraaaaaa!!!!    *huutoa huutoa huutoa*

minä:  "Odota haen laastarin..."

Laitettiin laastari jalkaan ja huuto loppui kuin seinään . Eli ilmeisesti laastari jalassa on suorassa yhteydessä hammaskivun hoitoon...  

Hyvä tietää tietty tämäkin. Nyt vaaveli leikkii tuolla ihan hyväntuulisena ja aina välillä sipaisee kädellään jalassa olevaa laastaria ja hokee että "Tarra, tarra".... 

 

 

 

Tässä muuta kuva ulkoilusta ja tyttöjen touhuista: