Niin kai se on , onni syntyy pienistä asioista...

Eilen näitä pieniä asioita mahtui päivään paljon. Vaikka oli maanantai niin tytöt yllättivät reippaudellaan ja sisar rakkaudellaan minut monesti. Muutama esimerkki eilisestä...

Vaikka itse mietin kokoajan että on KIIRE ja miten nyt ehditään ja taas mennään  niin tytöt pysyi rauhallisena ja auttoivat toisiaan. Vaaveli juoksi eilen moneen otteeseen antamaan äidille märän pusun ja sanoi että "äätin tulta"  (äidin kulta). Keskimmäinen auttoi minua ulkona lumitöissä ja vanhin jäi eskariin reippaasti ja käyttäytyi "kuin iso tyttö".

Voin sanoa että äidin silmä kulma meinasi kostua kun laittelin iltapalaa keittiössä kuppeihin ja kuuntelin olohuonee tapahtumia toisella korvalla....

"Kuules Iinuskainen... äiti ei nyt ehdi mutta anna sisko auttaa sukkien kanssa..."

"Jenna auttaisitko minua nappien kanssa kun nää on vänkkärät?"

"Joo odota Tuuli mie laitan nämä sukat ensin, no niiin nyt autan..." 

"Tuuli, leikitäänkö huomenna eskarin jälkeen taas kahdestaan Petsareilla??? sie voisit järjestää ne valmiiksi niin aloitetaan sitten heti leikki..."  

" Joo ollaan vaan kahdestaan niin saadaan hyvä leikki..."

Kertaakaan nuo kaksi isompaa ei eilen kiukutellut tai riidellyt, kertaakaan heille ei tarvinnut korttaa ääntään, kertaakaan he eivät kiusanneet pikku siskoaan. Vaavelikin oli reipas ja kun mummo tuli taas maanantai avuksi (kiitos siitä!!) niin vaaveli jäi reippaasti mummon hoiviin satutanssi ajaksi ja oli kuulemma käyttäytynyt " kuin enkeli".

Iltapala syötiin reipaasti ja iltasatuakin luettaessa oli jokaisella oma paikka joka kelpasi moitteetta, kaikki kolme käpertyivät kainaloihin tai syliin ja luettiin satu siinä rauhassa istuskellen. Mietimpä siinä että NÄMÄ KOLME PRINSESSAA ON IHAN OIKEASTI MINUN PRINSESSOJA; KUINKA ONNEKAS OLENKAAN!!

ehkä pientä jollekkin toiselle mutt anämä onnen hetket auttavat minua taas jaksamaan!