Eilinen oli kyllä mahtava päivä... AIvan loistavan loistava ja teki kyllä hyvää...

Me käytiin eilen siis siellä Flamingossa. Tytöt olivat ehkä jotain aavistelleetkin mutta kyllähän heidän naamansa olivat näkemisen arvoiset kun ajettiin Flamingon parkkihalliin. Yhtäkkiä kaikki automatkan pienet riidat (älä nojaa minuun, Jenna pitää päätä noin, ja Tuuli sanoin näin...jne) olivat unohtuneet... Flamingoon... 

Aika meni nopeasti ja kolmesta tunnista jäi 2 minuuttia käyttämättä... tuota sanoisin jo aika tarkaksi ajan käytöksi . Isot tytöt uivat jo TODELLA hyvin, jotenkin tuota uimataitoa ei tajuakkaan kun käy aina vaan Kotkan hallissa... mutta nyt kun vertasi tyttöjen taitoa viime Flamingon reissuun niin sehän oli aivan loistava. Molemmat laskivat jo yksin villistä virrasta (oltiin tietty alhaalla varmistamassa alastulo), vanhin laski rengasmäestäkin yksin keskimmäinen ei siihen vielä uskaltanut) ja molemman hyppivät tietysti hyppypaikan molemmista korkeuksista (3 m:sta ja 5 m:stä). Isojen tyttöjen kohdalla itselläni oli vain semmoinen varmistelu vahtiminen päällä.  Vaavelikin viihtyi mainiosti. Paria "En varmana mene isin kanssa vessaan/uimaan/saunaan/porealtaaseen/yms" kohtausta (ÄITIKAUSI. ÄITIKAUSI) lukuunottamatta hänkin oli todella reipas. Kellukkeillä uiskenteli (tai vesijuoksultahan tuo näyttää) paikasta toiseen ja lastenaltaassa riekkui ilman kellukkeita, laski mäkeä, hyppi ja pomppi. Huutohan kotiin lähdöstä hänen kanssaa meinasi tulla mutta onneksi ei hän varmaankaan siinä vaiheessa tajunnut että lähdemme kokonaan pois...

Kun pääsimme lähtemään kylpylästä pois olikin koko porukalla suunnaton nälkä. Eihän siinä sitten mitään muuta kuin syömään. Ajeltiin Porvoonseen ja Pizza Raxiin. Tytöt olivat aivan innoissaan kun saivat hakea lisää limua, pizzaa, salaatti, lihapullia, lasangea, sipulirenkaita yms niin paljon kuin vain ikinä jaksoivat... itsekkin tietty tuli syötyä niin paljon että ähkyraja ylitettiin jo puolessa välissä ruokailua.... mutta kun jos on "syö niin paljon kuin jaksat"- paikka niin onhan sitä syötävä . Jälkkäriksi lapset saivat hakea pehmiskoneesta ihan itse jätskiä... ja sitäkin niin paljon kuin vain ikinä jaksoi... ja kyllähän nuo jaksoi. Keskimmäinen taisi vedella kuudetta jäätelöä kun aloin häntä toppuutella, tytön huulet jo sinersivät ja takkia piti vetää päälle kun jäätelö alkoi jo paleltamaan... mutta syödä vain pitää .

Kun oltiin kaikki saatu kuvut täyteen läksimme ajelemaan kohti kotia. Kotona oltiin seitsemän jälkeen ja eipä tarvinnut tyttöjä pahemmin nukutella... uni tuli hyvin nopeasti ja yöllä ei lastenhuoneesta ole kuulunut pientä unista tuhinaa lukuunottamatta mitään...

mutta eihän tässä voi siis muuta todeta kuin että mahtava reissu!!!

Tälle päivälle ei nyt ole suunnitteilla ihan noin suuria yllätyksiä tytöille. PIkkuisen kävi mielessä että koska ilma on aivan mahtava (aurinko paistaa ja lämpöasteitakin on luvattu riittävästi) lähtisimme iltapäivällä (kunhan vanhin kotiutuu eskarista) Kodalle paistamaan makkaraa (jos nyt kaupasta löytyy makkaraa tai nakkia , tuntuu olevan hyllyt aika tyhjiä), kevään ensimmäinen kota reissu olisi siis suunnitteilla. Mutta täytyy nyt katsoa hieman että minkälaiseksi tuo sää tuossa iltapäivään mennessä muuttuu. Aamupäivä nyt ainakin menee ulkoillessa.