Haluan huutaa... haluan hajota palasiksi... haluan itkeä ja käpertyä sohvan nurkkaan... EI SE VOI mennä näin...  En halua kuulla sanaakaan... haluaisin olla tietämättömyydessä.... haluan takaisin edes muutaman vuoden.... tiistaina 13.4 klo 11:00 loppuu sitten meidän Emma koiran maanpäällinen taival... päivämäärä ja kellon aika lapulla.. neljä päivää aikaa hyvästellä.... neljä päivää aikaa surra jo etukäteen . Neljä päivää aikaa hajota pirstaleiksi. Neljä päivää....

 

Lapsille on sanottu että Emma on sairas... että Emma on väsynyt ja vanha. Emmalla on muutama päivä aikaa olla vielä meidän seurassa ennen taivaaseen menoa. Lapset käsittelee asiat eritavalla.

Keskimmäinen huutaa... kaksi... vai kolme tuntia on mennyt huutaen... "äitiii,, en halua että Emma kuolee..." "Äitiii en halua..."  Välillä puheisiin tulee toivoa... "onhan Emma ollut muulloinkin kipeä... ehkä.." Välillä rauhoitutaan mutta hetken kuluttua hengitys kiihtyy ja huuto alkaa taas... eipä siinä voi muuta kuin rutistaa syliin ja sanoa että kyllä äidinkin tulee Emmaa ikävä.  Välillä keskimmäisen  huuto kohtaukset näyttää siltä että paperipussi hengitys voisi olla kova sana... minä en vain jaksa.. minä en vain pysty... minä vain hajoan....

Vanhin itkee välillä mutta muuten on lähes kylmän rauhallinen. Kuin hän ei myöntäisi asiaa itselleen ollenkaan. MIten tuota tyttöä voi auttaa surunsa kanssa jos hän ei sitä pysty jakamaan... ja enpä minä siihen pystyisi vaikka hän jakaisikin... minä en vain pysty... minä vain hajoan...

Vaaveli ei asiaa tietenkään vielä tajua. Itkevät siskot ja itkevä äiti ja isä saa tietty vaavelinkin hieman hämilleen mutta  muuten hän on ihan normaali. Tosin voi olla että tiistaina jälkeen etsii Emmaa vielä kauan.  minä vaan hajoan...

 

MIes yrittää pitää perhettä järjissään vaikka sattuuhan tämä siihenkin. Hän kuitenkin ehkä pystyy paremmin käsittelemään asiaa sitten kun aika on.

MInä itse olen aivan rikki. Haluaisin vain ollla ja käpertyä sykkyrään... kukaan ei voi minua auttaa... kukaan ei voi minulle sanoa mitään helpottavaa...  tuntuu että kukaan ei ymmärrä...

 

Neljä päiväää..neljä päivää sitten se on ohi.... neljä päivää sitten on enään jäljellä ikävä....