Eilen olikin niin vauhdikas päivä etten ehtinyt koneelle juuttumaan.

Aamulla käytiin kaupassa ja kauppareissun jälkeen minä jouduin kaivautumaan välyjen väliin pariksi tunniksi. MIgreeni oli ihan kamala ja koska se oli alkanut jo yöllä oli olo aika voimaton. Mies hoito konkkaronkan sillä aikaa kun minä podin sängyssä. Yhdeltä mies tuli tyttö trion kanssa  varovasti herättelemään  koska hänen oli lähdettävä töihin. Päänsäryn pahin piikki oli talttunut joten pystyin nousemaan ylös.

Kun mies lähti töihin tuli meidän seuraksi mummo, ja veljeni lapset (eli tyttöjen serkut). Heidän kanssa puuhaillessa se päivä sitten hurahtikin ja jossakin vaiheessa päänsärkykin vaipui olemattomiin. serkkujen kanssa tehtiin herkkuruokaa, katsottiin leffa, riehuttiin, saunottiin ja pyöräiltiin. Pyöräily tuntuikin  olevan päivän kohokohta. Nelikko viiletti pyörillään korttelia ympäri (kauemmas en antanut lupaa mennä) varmaan kuusi kertaa ja tarinat matkan varrella väijymistä fasaaneista ja traktoreista lensivät ilmassa aina kierroksen päätyttyä. Näki että nelikko viihtyi hurjan hyvin toistensa seurassa. 

Sillä aikaa kun nelikko pyöräili minä ja vaaveli tehtin mutakakkuja... vaaveli rakastaa pihalla möyryämistä ja sisälle tullaan nykyään aina huudon ja suurten vastustelujen kera, onneksi kohta on kesä ja minun puolesta saavat vaikka asua ulkona jos siltä tuntuu.  Illan päätteeksi lämmitettiin vielä saunakin. Itse en uskaltanut , päänsäryn uusiutumisen pelossa, saunoa mutta  meidän hurjapää nelikko saunoi ja välillä kävi juoksemassa hangessa (tai mitä siellä nyt enään oon niistä hangista jäljellä... lätäköitä lähinnä) ja taas uudelleen saunaan. MInä kävin aina välillä kurkkaamassa että kaikki on hyvin, ja kaikkihan tuntui olevan hyvin, kauhea palpatus kuului saunasta kun neljä lähes saman ikäsitä (vanhin 10 v ja nuorin 5 v) selittivät yhteen ääneen mitä vauhdikkaampi juttuja. Sillä aikaa kun isot saunoivat vaaveli rakensi mummon kanssa nuppipalapeliä ja kiusasi koiria.

Kaikki kiva kuitenkin loppuu aikanaan ja seitsemän jälkeen mummo pakkasi autoon serkku pojan ja tytön ja minulle jäi väsy kolmikko. Tytöt katselivat vielä avaran luonnon ja sitten ei muuta kuin nukkumaan. Ja hyvinhän nuo nukkuivatkin, ensimmäiset äänet kuului kahdeksan jälkeen kun vanhin ja keskimmäinen miettivät että onkohan se kukko käynyt...

Kukkoa varten oli jätetty hatut tuulikaapin penkille. Jokaiselle lapselle oma talvihattu. Aamulla aamupalan jälkjeen tytöt saivat mennä katsomaan löytyykö hatuista mitään ja hurraa huudot olivat melkoiset kun JOKAISESTA hatusta löytyi jopa kolme munaa. Váavelia kiinnosti lähinnä lelut jotka munista paljastui ja se sopi hyvin myös äidille... äiti sai syödä vaavelin suklaat ! Vanhin otti pari laktoosipilleriä mutta vaikka kuinka puhui että syö KAIKKI suklaat heti niin eipä sitten kuitenkaan jaksanut kuin yhden munan suklaat syödä. Loput laitettiin sitten pussiin odottamaan hyvää hetkeä suklaan nautiskelemiseen. Keskimmäinen söi kaikkien munien suklaat ja näytti että lisä suklaakaan ei olisi pahitteeksi...

Suklaa touhujen jälkeen lähdettiin uimaan. Uimahallissa vierähtikin hyvä tovi. Väkeä oli mutta ei ruuhkaksi asti ja jostakin syystä hallin vesikään ei tuntunut ihan niin kylmältä kuin normaalisti. Oikein kiva uimareissu siis.

UImasta kiirehdittiin kotiin syömään ja äsken tuossa ruuan jälkeen päätin että nyt lähtee viimeisetkin talvivehkeet pesuun ja ensi talvea odottamaan. Haalari ja takit olinkin jo aiemmin pessyt mutta talvihattuja ja hanskoja tuntui olevan vielä joka paikka pullollaan. Äsken siis reipastuin ja tyttöjen kanssa päätettiin kaivaa kevät esiin myös tuulikaapissa, talvivehkeet pesuun ja kevät hanskat ja hatut esille ja käyttöön...

Nyt vaaveli (ja mies joka menee yövuoroon)  nukkuu päiväunia ja isot lähtivät juuri pyöräilemään. Itse suunnittelen tässä hieman sohvalle köllähtämistä. Sitten kun vaaveli herää niin se on sitten ulkoilun vuoro ja iltaselle lähdetään vaarin luo syömään pashaa... Siinä se sitten hurahtaa tämäkin päivä.

Huomiselle onkin luvattu poutaa (nyt siellä hieman ripsottelee) joten huominen menee luultavasti aika pitkälle ulkoillessa. NIIN ja minä lähden huomenna kokeilemaan ZUMBAA... jännittää jo valmiiksi että kuinka pahasti onnistun itseni nolaamaan... minulla kun jostakin syystä yleensä noissa jumpissa ja aerobiceissa ei vaan jalat ja kädet suostu yhteistyöhön ja vielä jos ne suostuu niin ainakaan ne ei suostu tekemään mitään musiikin tahtiin... mutta jo ihan ajatuksena on hauska lähteä tuota Zumbaa kokeilemaan kun monet siitä tuntuu tykkäävän.