Perjantai terassikierroksella oli KIVAA, seuraavana päivänä ei ihan yhtä kivaa... Mutta ei siitä sen enempää. Hengissä pysyttiin vaikka välillä kyllä tuntui siltä että lähtö tulee justtiinsa. Tosin krapulan lisäksi taisi olla jotain muutakn "vialla" koska olo ei ollut oikein "rapula kaamea" vaan ihan vaan muuten kaamea.  

Vaavelille, äidin mussukka silmäterälle on tehnyt TODELLA Hyvää tämä parin päivän "isin hoitokuuri". Eilen illalla   isi kelpasi tekemään sellaiset jutut mitä normaalisti VAIN äiti saa tehdä. TYttö tuli eilen antamaan minulle vähän väliä tilanne raporttia.. "Isin kanssa kaupassa, prismassa , kivaa." "isin kanssa limskalla..." Isi kanssa uimassa... isi auttaa, isin kanssa herneitä... isi antoi..." jne. lIsta olisi loputon. Tosin vaikka eilen ja toissapäivänä vaaveli tuntu i isin tyttö olevankin niin kyllä se aiona välillä tuli minua silittämään sohvalle: "Äiti on  kipee, äiti nukkuu..." Ja saattoijopa hetkiseksi kellahtaa viereen pötköttämään. 

Isot tytöt taas... ne nyt vaan on niin ISOJA että tuntuu että ne ei olisi edes huomannut mitään ihmeellistä siinä että äiti on pari päivää poissa käytöstä, ainoa mikä heitä tuntui kiinnostavan, hieman kateellisena kyselivät "Äiti... miksi sulla on tuommoinen ranneke.. ethän vaan ole käynyt tykkimäessä?"   MInulla oli siis erään kotkalaisen ravintolan VIP kutsuvieras ranneke kädessä... "joo ei äiti ole käynyt tykkimäessä..." tosin juuri sinä hetkenä kun tytöt kävivät asiaa kyselemässä niin hartaasti toivoinkin että olsiinkin ollut "vain" tykkimäessä... ei olisi ehkä ollu ihan niin kaamea olo.

Mutta tänään on sunnuntai... eikä mitään suunnitelmia. MIes lähtee iltavuoroon ja me tyttöjen kanssa vaan ollaan (kylään saa tulla ), koirien lenkitystä ja ehkä niiden uimaan viemistä, altaalla oloa ja "helppoa elämää", siitä on  meidän sunnuntai tehty (ainakin näin olen suunnitellut.. tiedä sitten miten toteutuu).

NYt aamukaffelle... hieman onkin semmoinen "kahvinhimo" päällä kun eilen ei tullut nautittua yhtään kuppia tuota ihanaa mustaa lientä.