Tänään on koko ajan ollut menoa ja meininkiä.

Aamulla vanhin lähti kouluun kahdeksaksi, keskimmäinen piti saatella eskariin yhdeksäksi ja sen jälkeen minä ja vaaveli menimme avoimeen kerhoon viettämään aikaa. Kerhossa oli aika rauhallista ja se olikin ihan hyvä niin vaaveli sai rauhassa muistella miten siellä oltiinkaan ja tutustua paikkaan. Saimme meinaan eilen tiedon siitä että vaaveli sai itselleen kerho paikan "isojen kerhoon". Eli joka maanantai 9-12 on vaaveli kerhotätien hellässä huomassa. Hyvää harjoittelua päästä hetkiseksi pois äidin helmoista kun kohta minulla kuitenkin alkaa ne työt ja sitten on päävahtina arkisin joku muu kuin minä (isä, mummo ja kerhotädit). Jännityksellä odotan miten tyttö ensi viikon maanantaina kerhoilemaan jää, viime hoitopäivästä on aikaa enemmän kuin kauan ja alkuun tuo voi tietty taas olla semmoista opettelua tuo kerhoilu.

Avoimen kerhon jälkeen tultiin vaavelin kanssa  kotiin hakemaan koirat ja ei kun taas lenkille ja tyttöjä vastaan koululle, vanhinkin pääsi tänään yhdeltä joten tultiin koko porukka yhtämatkaa kotiin. Siinä kävellessä huomasi että keskimmäinen oli aivan poikki. Itku tuli pienimmästäkin ja tyttö oikein vaati lepoa. Kotiin päästyämme keskimmäinen menikin hetkiseksi lukemaan kirjoja ja huilimaan sänkyynsä.  Huilin jälkeen jaksoi taas.. keskimmäinen ja vanhin viipottivat naapurin kanssa leiksalle ja minä , vaaveli ja mies jäätiin kotihommiin ja ruuan laittoon.  

Seuraavaksi nopeasti ruoka masuun ja sitten taas liikkeelle. Isoilla tytöillä oli luontokoulu ja sillä aikaa me muut mentiin metsään  juoksuttamaan koiria. Metsässä oli taas oikein mukavaa... tai olisi ollut jos en olisi nähnyt NIIITÄ... siellä niitä kuhisi... nyt joka paikka kutisee ja niskassa on ikävät pahkura... ja jos joku ihmettelee että mitä NIITÄ niin HIRVIKÄRPÄSIÄ!!!! Olin jo onnellisesti unohtanut niiden olemassa olon mutta nyt ne niin ikävästi minua olostaan muistuttivat... YÖKS!!!!  Metsäretki meni vihulaisista huolimatta kuitenkin ihan kivasti... johtuen ehkä siitä että vaaveli ja mies ei niistä pahemmin pitanneet ja minä kävelin loppumatkan takki tiukasti kiinni ja huppu päässä... (MUTTA silti olen nyt kotona poistanut hiuksistani ja paidan alta kolme kappaletta ja äsken alkoi pirusti kutittamaan jalkoja ja kun katsoin niin kaksi mokomaa siellä viipotti ja aivan kauhiat paukamat olivat saaneet aikaan... minä niin vihaan ötököitä!!!)

Tyttöjen luontokoulu oli ollut tosi kiva. Tytöt nauraa rätkättivät koko paluu matkan ja kertoilivat tekemiään juttujaan. Kiitokset Karhulan ladulle että tuommoisen viitsivät järjestää, joka kerta on ollut aivan loistava!

Luontokoulu loppui vasta puoli seitsemän jälkeen ja sieltä vaan nopsaan kotiin , iltapalat, pesut ja nukkumaan... kiire päivä mutta hauska!

Huomiselle olisi ohjelmassa Karhulan remontoidun uimahallin tarkistusta sekä tietty perus koulu, eskari ja leikkikenttä kuviot... olenhan muistanut hehkuttaa kuinka kivaa on kun tulee syksy (hirvikärpäsistä huolimatta)!!!