Alku viikko on taas hurahtanut ennen kuin olen huomannutkaan.

Maanantai oli tosi kiire töissä. Sillä aikaa kun minä naputtelin töissä konetta minkä vaan sormistani ehdin oli isot tyttöset koulussa ja minikääpiö mummon hoivissa. Kun tytöt oli kotiutuneet koulusta ja mies herännyt yövuoon jäljiltä olivat mies ja lapset viilettäneet ulkona potkukelkoilla, ihanaa kun pakkanen on laskenut sellaisiin lukemiin  että silmät ei jäädy päähän vaikka ulkona onkin. Kun minä pääsin töistä tulin hakemaan miehen ja lapset ja läksimme uimaan. Täytyy kyllä sanoa että mukava uimahalli reissu on juuri sitä mitä rankan työpäivän jälkeen kaipaakin, naurua, perheen yhdessäoloa ja liikkumista samassa paketissa. UImisen jälkeen mies lähti vielä kahvakuulaan ja sieltä töihin yöksi. Me tytöt tehtiin tukeva iltapala ja käytiin nukkumaan hyvissä ajoin. 

Tiistai oli jo hieman maltillisempi päivä töissä ja siinä ehti tekemään maanantailta jääneitä hommiakin ihan kivasti pois alta. Kuitenkin vaikka tahti oli maltillisempaa niin puuhaa oli kuitenkin kivasti ja aika meni nopsaan. Heti töiden jälkeen lähdin tyttöjen kanssa jumppaan. Oikein mukava jumppa taas. MInikääpiö oli mukana menossa ja vaikka ensin juokseminen sillä tavalla että otetaan aikaa häntä kovasti hirvitti niin hienosti suoritti senkin sitten kun keskimmäinen tarjoutui juoksemaan tytön seurana jottei hänen yksin tarvinnut. Ihanat siskot taas kiisi apuun. Muutenkin tytöt kyllä suojelee ja joskus jopa paapoo minikääpiötä tuolla jumpassa.  Kun on juomatauko niin aina on jompikumpi nappaamassa minikääpiön kädestä  ja viemässä pulloille ja aina jonoissa aina jompikumpi (yleensä keskimmäinen) kaappaa minikääpiön lähelleen. Lopun hippaleikissäkin kun vanhin oli jäminä niin hän hieman aluksi suhteutti omaa juoksunopeuttaan ettei nyt ihan samantien olisi saanut minikääpiötä kiinni ja huomasi kuinka minikääpiön itsetunto oikein nousi kohisten kun ei ollut heti ensimmäinen joka jäi. Kun vanhin oli jonkin aikaa tyttöä jahdannut ja sitten sai kiinni niin oli minikääpiökin jo ihan tyytyväinen kun pääsi huilimaan.   Ihan parhaat siskot on minikääpiö itselleen saanut 

Tänään on keskiviikko ja olen menossa töihin koska jo kauan sitten sovittiin etä teen tämän keskivikon ja olen pois perjantaina kun me lähdetään miehen kanssa sinne Tallinnaan. Juurikin tuosta Tallinnan reissusta johtuen jätän tänään omat harrastukset väliin kokonaan ja pyhitän iltapäivä ihan tyttösille. Eli nomaalisti keskiviikko illathan minulla on mennyt zumbaillessa mutta koska on sitten tuo reissu tulossa ja muutenkin ehdin omia lapsiani näkemään niin vähän niin tänään on sitten ilta vain ihan heille, tai no oikeasti koko perheelle koska miehelläkin loppui yövuorot viime yöhön. Eli tänään kun tulen töistä tehdän jotain kivaa, se mitä se kiva on jää nähtäväksi riippuu aika paljon siitä mitä tytöt haluaa, ehkä uimaan, ehkä uuteen Hesburgeriin, ehkä kotona sohvalla sylitellen, ehkä hieman lautapelejä ehkä, ehkä... no oli mitä hyvänsä niin tänään on lasten ilta 

Huomenna on töitä ja iltapäivällä tulee ystäviä ja heidän lapsia kylään, ihanaa nähdä kaikkia taas pannukakun äärellä.  Perjantaina aamulla sitten suuntaamme tosiaan ihan kaksin miehen kanssa Tallinnaan. Viiime kerrasta kun on ollaan ihan kaksin oltu, on niin kauan aikaa että täytyy sanoa että tulee tarpeeseen. Tallinnassa meillä ei ole MITÄÄN suunniteltua ohjelmaa, kunhan seikkaillaan, syödään ja vietetään aikaa.

Viime kerran kun läksimme ihan kaksin jonnekkin  (vajaa vuosi sitten )  olin laittanut faceen päivityksen :

  Tätä on odotettu, kaivattu ja ikävöity, tehdään mitä huvittaa tai ollaan tekemättä mitään, puhutaan tai ollaan hiljaa, rakastetaan tai riidellään, ihan sama kunhan vain ollaan kaksin    

Ja samoilla mennään nyt, ihana sama satoi tai paistoi, puhuttiinpa tahi ei niin silti jo se riittää että saadaan olla ihan kahdelleen