Pääsiäinen... Nyt alkaa nämä minun päivitykset olemaan jo niin yltiö positiivisia että jurompaa ihmistä voi alkaa ärsyttämään mutta minkäs teet. Pääsiäinen on ollut aivan IHANA.

Lasten ääniä, iloa, ulkoilua, yhdessä oloa ja AURINKOA!! Tuossa pari päivää sitten laitoinkin jo jotain kuvia touhuistamme mutta vielä jos näin kirjallisestikkin. :) 

Pitkäperjantaina mies oli iltavuorossa töissä. Aamupäivä ulkoiltiin porukalla, lenkkeiltiin ja tehtiin ruoka. Kun mies lähti töihin haettiiin me isojen likkojen kaverikyytiin ja mentiin tyttöporukalla uimahalliin. Uimahallissa polskittiikin pitkä tovi, yli ajaksihan se meni mutta koska porukkaa oli niin vähän niin ei uimavalvojakaan viitsinyt mitään asiasta huomautella. Uimisen jälkeen kotiin , hieman välipalaa ja taas ulos. Isot likat painui fillariensa kanssa kaverilleen ja me minikääpiön kanssa leikittiin kurakakku ja lätäkköleikkejä ja samalla hakattiin jäitä pihalta.... kevättä hieman vauhdittaakkseni huomasin sitten kolmen tunnin ulkoilun jälkeen hakanneeni jäitä niin paljon että joo kivetys näkyy hienosti mutta kädet olivat niin kipeät että edes hiekkalapio ei enään kädessä pysynyt.  Ulkona oltiinkin sitten ihan iltaan asti, seiskalta sisään syömään ja sohvalle tuijottamaan voice of finlandia.  Tai siis me isojen likkojen kanssa sitä katseltiin, minikääpiökin muka kovasti alkoi sitä katsomaan mutta parin minuutin katselun jälkeen simahti minun mahan päälle ja siinä me sitten pötköteltiin pari tuntia kun en raaskinut tuota pikku enkeliä sänkyynkään raahata kesken kaiken. 

Lauantaina oli miehelläkin sitten vapaapäivä. Aamulla mietittiin että lähdetäänkö laskettelemaan vaiko retkeilemään. Ilma oli huikaisevan kaunis ja lämmin. Päätettiin että käydään ostamassa eväät ja lähdetään Valkealaan kohti Repoveden kansallispuistoa. Hyvä valinta vaikkei me ihan kommelluksitta päästykkään matkaan. Pakkasimme eväät reppuun ja ihmiset ja koira kyytiin ja varttti ajoa... käännös ympäri ja takaisin, eväsreppu kyytiin ja taas matkaan. Kaikessa innossa unohdimme siis eväsrepun kotiin, no tekevälle sattuu ja onneksi meillähän ei ollut muuta kuin aikaa tuolle päivälle.  Kun päästiin perille niin ilma oli edelleenkin niin loistava että paremmasta ei väliä. Lähdimme tarpomaan matkaan, suunnitelmissa oli että jos päästään niin mennään ketunlenkki , tosin lossi osuushan nyt jää väliin koska järvi oli ihan jäässä vielä eli jäitä pitkin sitten osa. Polut oli aivan loistokunnossa, lumisia ja kovia ja mikäs niitä oli tallustellessa. Isot likat juoksi alkumatkan niin kovaan että perässä ei pysynyt... Olivat kuin pienet pupuset olisi päästetty pitkästä aikaa vapaaksi. Minikääpiökin pinkoi minkä jaloistaan pääsi, hänen perässään sentään kävellen ja juosten vielä pysyy. Riippusiltoja , pitkiä rappusia, lumisia polkuja, jääpuikkoja auringon paistetta, tuosta kaikesta saatiin nauttia matkan varrella.  Lapinsalmesta Katajavuorelle ja sieltä kapiavedelle jossa pidimmekin sitten evästauon. Eväsleivät katsosi suihin alle parin minuutin ja makkaraakin meni paketti tolkulla. Evästauon jälkeen oli taas virtaa jokaisessa enemmän kuin tarpeeksi ja matka jatkui jäitä pitkin takaisin Lapinsalmen suuntaan. Loppumatka sujuikin sitten hysteerisen hilpeissä meininkeissä. IHANAA nähdä lapset noin hyväntuulisina ja möykkäävinä, kiljuvina ja naurusta pirskahtelevina. Tuon retken taltioin taas syvälle sydämeen..... Elämän pieniä iloja, pieniä ja niitä tärkeimpiä kun koko perhe nauttii ja voi hyvin yhdessä!  

Repovedeltä kotiin päin ajellessa päätettiin sitten käydä vielä moikkaamassa mummia ja pappaakin. siellä kahvitellessa vierähtikin taas pitkä tovi ja kotona oltiin vasta illlalla. Koko päivä menoa ja meininkiä, naurua ja iloa. Ilta sai arvoisensa päätöksen kun koko porukka kaivauduttiin vielä sohvan uumeniin ja katseltiin lasten iloksi kids singiä ja jotain muuta "lasten ohjelmaa" tosin tuo Kidsingin jälkeen katsottu "lasten elokuva" oli aika jännä ja minikääpiö totesikin että " Isi... tää ei taida olla kyllä ihan mun ikäisille tarkoitettu!"   Leffan jälkeen sitten kaatui sänkyihin väsyneitä lapsia ja jooo... vaikka minä urheasti aloin miehen kanssa katsomaan DVD:ltä uusinta Bond elokuvaa niin täytynee myöntää että hirveästi enempää kuin alkulöpinät en nähnyt ennen kuin uni korjasi minutkin. 

Sunnuntai aamu valkeni taas ihan yhtä aurinkoisena kuin edellisetkin päivät. Koska tiedossa on että paikallisen laskettelurinteemme kausi alkaa olla lopussa päätimme että nyt vielä kerran sukset jalkaan ennen ensi vuotta. Emme olleet käyneetkään laskemassa sen jälkeen kun Ylläkseltä kotiuduttiin. Uuperissa oli hyvin maltillisesti väkeä ja kiva laskea. Laitoin vain itselleni ihan liikaa päälle mutta en valita, aurinko lämmitti ja naama sai aurinkoa. Ensimmäinen lasku oli minikääpiölle hieman haastava, meni hetki ennen kuin tyttö muisti että mitäs tämä homma olikaan mutta sen jälkeen mentiin eikä meinattu, välillä oli vaikeuksia pysyä perässä. Isot likat lasketteli omineen ja piipahti välillä isänsä kanssa "toisella puolella" eli hieman isommissa mäissä. Keskimmäinen kävi kokeilemassa myös mustan mäen joka oli kuulemma vain semmoinen VIIVA, ei kiva kuulemma ollenkaan. :) Ensin meinattiin että kunhan nyt pari tuntia lasketaan mutta yhtäkkiä tajusimme että nälkä vaivaa mutta kotiin ei tahdota vielä. Käytiinkin siinä sitten syömässä hieman rankalaisia ja sitten homma jatkui taas... Eli oltiin sitten koko päivä rinteessä.  Ja mikäs siinä ollessa kun kivaa on. Tosin se pitää kyllä sanoa että onhan tuo aika pieni mäennyppylä ja aikaa menee iaka paljon hississä istumiseen mutta väliäkö sillä kun ei kiirusta ole. Kun kotiuduttiin olikin sitten jo ilta. Vaikka jalat olikin ihan soseena niin päätettiin miehen kanssa käydä vielä hieman lenkkeilemässä ihan kahdelleen. Likat leikki kolmisin omiaan ja me lompsittiin pieni lenkki. Lenkin päätteeksi saunaan ja sitten sohvalle. Minä tuijottelin telkkarista lasten kanssa Selvityjät ja mies otti pienet unet koska hän meni sitten vielä yöksi töihin. Kun lapset kävi nukkumaan minä olin katselevinani telkkaria mutta oikeastaan heräsin tuossa jossakin vaiheessa siihen että ohjelma oli vaihtunut joksikin ihan kummasti ja sohvatyyny oli kuolassa joten uni tuli ja vei meikäläisen. 

Tänään ilma näyttää valoisalta taas. Mies nukkuu nyt aamulla yövuoron jäljiltä ja me likat ajateltiin lähteä käymään uimahallissa nyt tässä aamusella kunhan se aukeaa ensin. Iltapäivällä taas ulkoilua ja jos vaikka jotain pienimuotoista retkeilyä niin ja lenkkeilyä naapurin kanssa... aina tuntuu hänen kanssaan menevän aikataulut ristiin ja yhteisestä höpötys lenkistä on saatu vain haaveilla mutta tänään sen lenkin aion johonkin väliin sovittaa. 

Mutta siis ihana pääsiäinen takana. Ei ehkä mennyt niinko pääsiäisen perinteen mukaan eli jos pitäisi olla hiljaisuutta ja rauhaa... mutta ei me niitä niin kaivatakkaan vaan iloa, riemua ja hullua yhdessä oloa ja sitä kaikkea me saatiinkin. Mulla on kyllä sitten ihana perhe <3 !