ARGH!! Heti alkuun nyt hieman tunteen purkausta.... Vaikka yleisesti on ihanaa kun syksy tulee ja koulut alkaa ja jne... mutta yhtä asiaa minä vihaan ylikaiken... olinkin sen jo totaalisesti unohtanut...meinaan kirjojen päällystys helvetin...

Minä ja kontaktimuovi ei todellakaan olla mitään frendejä. En tajua miten se joidenkin käsissä menee sileästi kirjojen päälle ilman kuplia ja ruttuja mutta ei, ei se vaan mulla mene niin, ja joo joo diipadaapa keinoja ja vinkkejä tulee varmaan roppakaupalla mutta ei ... se ei vaan ole mun juttu, PISTE.

Keskimmäinen toi tänään  kaksi kirjaa,siis vaivaiset kaksi. Normaalisti mies olisi ne päällystänyt koska minun hermot et tuohon hommaan vaan riitä, ihmisen pitää tuntea rajansa ja minun raja menee kirjan ja kontaktimuovin välissä... MUTTA, koska mies oli töissä ja keskimmäisellä hätä että jos niitä ei sitten aamulla ehdi/muista/tai muuten vaan taivas tippuu niskaan jos niitä ei juuri nyt sillä punaisella sekunnilla , se sekuntti on tänään ollut muuten ilmassa useasti, päällystä niin ajattelin nyt äiti ihmisenä venyttää niitä rajoja, ei pysytä katsokaas siellä mukavuus alueella vaan yritetään jotain uutta...  HUOH!!! Ja tietäähän sen... Monta, monen monta kirosanaa myöhemmin oli keittiön pöydällä mytty... mytty jossa oli varmaan satametriä sitä perkutin muovia, niitä epäonnistuneita kappaleita...verenpaineet tapissa ja äiti kaikea muuta kuin hyvän tuulinen!! Muutama kirosana ja kiukun puuska lisää ja ne kirjat oli kuin olikin siinä muovissa, ei nyt ihan nätisti mutta kelvollisesti, keskimmäinen katsoi kirjoja ja totesi silmät kirkkaana , " No nyt mulla on ainakin tekemistä koulussa kun puhkon noita kuhmuja...!"   Siinä vaiheessa mietin vain että kymmeneen laskeminen ei taida ihan riittää   ja sanoin nätisti likoille hyvät yöt ja päätin tulla purkamaan kaikki patoutuneet päällystysantipatiat tähän koneeseen ja naputtamaan niin perkutisti. Että sellaista meille kuuluu, mitäs teille muille? 

 

Niin siis koulut alkoi tänään. Mikä on minusta mukavaa (ellei lasketa niitä kirjojen päällystyksiä mukaan) . Mielissään likatkin kouluun menivät, keskimmäistä jännitti kovasti uusi ope ja olikin kiva saada töihin puhelu että " Se ei huutanut meille yhtään..." :) Kiva ettei nyt ihan ainakaan ekana päivänä tarvinnut open huutaa.  Keskimmäinen meni siis musa kolmoselle ja vanhin jatkoi musalla nelosta. Vanhinkin sai uuden open kun oma ope jäi äitiyslomalle.Uusi ope on kuulemma ihan ok. Tuo tieto oli jo paljon vanhimmalta jolta nykyään pitää kaikki tiedon muruset riipiä irti väkisin. Kaikki on vaan ihan ok tai ihan sama tai jotain muuta esiteiniä.

 Minikääpiö kävi tutustumassa kerhoon ja oli kovasti tykännyt, tädit oli kuulemma kivoja ja lelut mukavia. Kerho alkaa sitten täysillä ensi viikolla, tiistai ja torstai kerhoillaa seurakunnan kanssa ja perjantai sitten kaupungin kerhossa. Ihan kiva näin. Kerhoissa saa leikkiä kavereiden kanssa mutta sitten kuitenkin niitä vapaapäiviäkin viikkoon vielä jää. Tämä vuosi onkin sitten minikääpiön viimeinen "vapaavuosi" , vuoden päästä siten alkaa taas eskarit ja muut joten nyt sitä sitten pitäisi muistaa antaa pienen nauttia näistä hetkistä. Ja nauttimisen minikääpiö kyllä osaa. Kaikki on  hauskaa ja pienistä asioista saa ison ilon. (tosin pienistä asioista saa myös ison huudon mutta keskitytään nyt näihin positiivisiin juttuihin). Tyttö on vieläkin aivan onnesta soikeena kun suoritti "isojen ryhmän" uimakoulun "huippu pistein" ja uimaopelta saatu palaute oli hyvin kannustavaa ja sanat "loistouimari" oli tytön mieleen. Ensi vuonna sitten suoritusryhmässä kohti seuraavaa merkkiä. Iloa tytölle on aiheuttanut viime päivinä myös se että likka oppi hyppäämään ihan oikea oppisesti pääedeltä uimahalllissa korokkeelta. Varpaat suorana nilkat ojennettuna ja tosi kauniisti. :) Joka hypyn jälkeen pitää käydä keskustelu siitä oliko ne varpaat nyt varmasti ojennuttuna oikein. Äidin pieni vesikirppu. 

Mitäkähän muuta meille on nyt viime aikoina kuulunut muuta kuin kontaktimuovi draamaa, koulua ja uimista..hmmm. 

Ainiin jalkapalloa totta kai. Elokuun alussa käytiin siellä Masto cupissa likkojen joukkueen kanssa ja olihan siellä kivaa. Ihan loistoporukka kasassa niin tytöillä kuin vanhemmillakin. Oli oikein hauskaa, rankkaa mutta hauskaa. Rankan reissusta teki tietenkin matkailu mutta sen lisäksi  "Jalkapallo tapaturna" edellisviikolla...Eli torstaina (kun lauantaina aamulla puoli kasilta piti lähteä) oli likkojen harkat ihan normaalisti. Siellä harkoissa me miehen kanssa otettiin pujotteluaikoja tytöiltä ja minikääpiö hommaili omiaan. ja mitä omiaan hän tekikään. Lapsi joka ei IKINÄ ole työntänyt mitään korviin, nenään tms oli päättänyt kokeilla miltä tuntuu tekonurmi jalkapallokentän kumirouhe korvassa. Eihän se tietty hyvälle tuntunut ja tyttö oli sitten yrittänyt sitä kaivaa pois työntäen sitä samalla vaan syvemmälle. Tää tapahtui siis torstaina. NO minä ajattelin että kyllä se sieltä pois tulee kun on uimakoulut ja kaikki muut ja se ei sattunut eikä mitään. Torstai meni, perjantai päivä meni ja illalla tyttö alkoi valittaa että tuntuu pahalta korvassa ja siellä se siis vielä sitten oli..  NO ei muuta kuin TK päivystykseen. Olin ajatellut että pikku juttu, hoitaja keksii sen että millä sen saa ulos ja siinä sitten. NO ei se mennytkään ihan niin. Hoitaja ei edes katsonut korvaan vaan laittoi suoraan lääkärille. Lääkäri kurkkasi korvaan ja sanoi ettei uskalla tehdä mitään että lähete ensiapupolille josko he siellä keksii jotain. Ensiapupolilla olikin ihana lääkäri ja ihana hoitaja jotka yrittivät kaikkensa, ihan kaikki keinot käytiin läpi mutta ei, siellä se vaan oli ja pysyi. Kello alkoi olla jo paljon ja konstit vähissä. Meillä oli seuraavana aamuna lähtö sinne lahteen klo 0730 ja jotain piti keksiä. Hoitaja ehdotti että laitetaan korvaan jotain vahan poisto ainetta yöksi ja aamulla takaisin jos se hieman pehmentäisi vaikkua ja muru tulisi ulos samalla. Näin tehtiin ja ihana lääkäri lupasi ottaa meidät vastaan aamulla kuudelta. Sovittiin että tullaan syömättä jos pitää keksi jotain radikaalimpaa kuten nukutusta ja sillä tavalla sitten murun poistamista. Mentiin  kuudelta takaisin ja alku näytti hyvältä. Korvaa huuhdeltiin ja sieltä tulikin paloja ulos mutta yksi oli ja pysyi. Korvaa huuhdottiin, imuroitiin sörkittiin pihdeillä ja tehtiin taas ihan kaikki. Minikääpiö oli rohkea ja vaikka pelotti ja itketti niin hienosti antoi tutkia ja lääkäri jota en voi liikaa kehua, loistava siis, oli kärsivällinen ja otti pienen potilaan koko ajan hienosti huomioon. Tunnin verran taas yritettiin kaikkea ja itku alkoi olla lähellä jo minullakin. Lahden reissu alkoi näyttää epäonnistumisen merkkejä ja sovittiinkin jo miehen kanssa pikaisesti puhelimessa että miten hän hakee auton sairaalalta ja laitta isot likat jonkun kyydissä lahteen jne.. kauhea hässäkkä ja puhelinrumba.  Siinä alkoi väsyä niin potilas kuin lääkärikin. Sovittiin että kerran, yhden ainoa kerran vielä kokeillaan pienillä pihdeillä sitä ottaa. Minikääpiö oli itku kurkussa kun tiesi jo kokemuksesta että ne pihdit sattuu mutta pienitaistelija kokosi itsensä hienosti ja korvaan iskettiin hieman puuduttavaa ainetta ja läääkäri alkoi ronkkia. Minä ja hoitaja pidettiin kiinni, minikääpiö huusi kuin syötävä mutta sai tsemapattua itsensä olemaan paikoillaan. ja onni onnettomuudessa, pienen ajan jälkeen se murunen sitten oli kuin olikin lääkärin pihtien päässä. JEEE!! Hoitaja antoi tytön valita neljä tarraa kun oli ollut niin reipas ja minä halasin lääkäriä kiitokseksi. En ole ikinä, en ikinä törmännyt noin mukavaan ja hyvä hermoiseen lääkäriin.  Tarrojen valinnan jlkeen sama puhelinrumba uudelleen että sai peruttua kaikki hätäpaniikki ratkaisut ja päästiinkin sitten lähtemään. :) Tärykalvoon tuli reikä mutta kertaakaan toimenpiteen jälkeen minikääpiö ei ole korvaansa valittanut joten liene parantunut ihan hyvin.  Mutta mitä siis opimme tästä, jalkapallo on vaarallinen laji. :) 

 

Mutta siinäpä tärkeimmät. 

Loppuun vielä pakolliset muutamat koiranpentu kuvat. Ne on niin ihania <3 :) 

Iitu%20ja%20pallo%20%E2%80%93%20Kopio-noiitu%20ja%20minka2%20%E2%80%93%20Kopio-niina%20ja%20minka%20%E2%80%93%20Kopio-noiina%20j%20apennut-normal.jpgKaapo%20ja%20poro-normal.jpgMinka%20skeittaa-normal.jpghelle%20uuvuttaa%20%E2%80%93%20Kopio-norKaapo%20ja%20skeittilauta-normal.jpgiitu%20ja%20jalka-normal.jpgiitu%20ja%20lapio-normal.jpgkaapo%20iitu%20ja%20jalka-normal.jpg