Meillä on aika usein keittiössä radio päällä ja jostain syystä se on jämähtänyt iskelmäradion tajuudelle ja nyt se alkaa ilmeisesti sitten näkyä jo lapsissakin.
Aamupalalla keskimmäinen lauloi täydestä sydämmestä että: "punanokka, punanokka kun yöt palaa, ei tarvi ihmisen piilotella varsinaisia luitaan" (siis pikkuisen väärin meni mutta tuli ihan oikealla sävelellä ja niin suoraan sydämestä 
).
Mutta on noissa lauluissa jotain tosi hellyyttävääkin, pari kertaa olen yllättänyt tytöt laulamasta vaavelille että: " odota mua en pyydä enempää, en ilman sua voi siivillä lentää, odota mua ja vielä kerran näät, ei kukaan, ei koskaan sua enempää voi rakastaa kuin minä sua rakastan". Täytyy sanoa että ensimmäisen kerran kun tuon näin ja vanhempi samalla puolihuolimattomasti silitteli vaavelin päätä niin tuli kyllä tippalinssiin.... *minun rakkaat*
Nyt isommat ovat taas (vaikka mie kuinka sanon että antaakaa vaavelin välillä olla rauhassa) napanneet vaavelin syliin ja koko porukka katsoo pikku kakkosta sohvalla.
Tänään ne on taas niiiiiiiiiiin ihania koko porukka!!!
Kommentit