Eilen oli isojen tyttöjen tanssi esitys. Aivan ihania olivat kun niin tosissaan tanssivat. Muutenkin näytös meni hyvin. isot jaksoivat istua ja katsoa koko esityksen omilla paikoillaan eturivissä. vaaveli jaksoi ensimmäisen puoli ajan LOISTAVASTI. Toisen puoli ajankin jaksoi.. ei enään niin hyvin mutta hyvin kuitenkin.

Näytös loppui vasta kahdeksalta ja se oli ehdottomasti LIIAN MYÖHÄÄN.  Meidän tytöt jotka ovat normaalisti viimeistään kahdeksalta unten mailla olivat aivan väsyjä. Kotona oltiin kymmenen yli kahdeksan ja siinä ruuan/iltapalan ja suihkujen jälkeen kello oli jo melkein yhdeksän, vanhin ja keskimmäinen olivat niin väsyneitä että molemmat itkivät ja kyyneleet vain valuivat pitkin poskia kun he pesivät hampaitaan ja kömysivät sänkyhinsä... voi meidän isoja pieniä!  Vaavelikin oli väsynyt tosin hänen väsy kääntyi jo ylikierroksille ja hänella oli pieni iltariehu ennen nukkumaan menoa. No mutta yhdeksään menessä olivat kaikki tytöt unten mailla.

Vaaveli ja keskimmäinen nukkuivat yön hyvin mutta vanhin heräsi  pariin otteeseen itkemään kipeäää vatsaansa. Jonkin aikaa yritin että hän olisi pötkötellyt minun vieressä kun siinä olisi ollut helpompi lohdutella ja silitellä mutta tyttö halusi pian omaan sänkyynsä nukkumaan. En tiedä mikä vatsan väänne hänellä oli mutta pari kertaa se juoksutti tyttöä vessassa yöllä ja meni sitten ohi. Aamulla ei enään koskenut yhtään.

Tänään on ollut aivan ihana ulkoilu sää. Mittari näyttää nollaa mutta ilma ei kuitenkaan ole märkä vaan maa on varmasti pakkasen puolella. Aamulla tehtiin tyttöjen ja koirien kanssa kahden tunnin metsälenkki. Koira vanhuksetkin nauttivat kun pääsivät juoksemaan vapaana. Vaaveli härnäsi koiria kepillä, Hänellä oli keppi kädessä ja hän heilutteli sitä mutta jos koirat tuli lähelle niin hän alkoi karjua (ja tosiaan karjui...) että " ÄLÄ OTA , ÄÄÄÄÄLLLLÄÄÄÄÄÄÄ". Kuulostaa hassulta kun tuommoinen pikkuisen sintti rähjää niin tosissaan .  

Nyt isot tytöt lähtivät takasin ulos (käväisivät syömässä välillä) ja minun ja vaavelin pitäisi alkaa imurointi hommiin. Imurointi vaavelin kanssa on vaan onnettoman hidasta kun vaaveli on nyt keksinyt että hänen nenää pitää imuroida... Vaaaveli kulkee imurin perässä ja hokee "Nenää, nenää..." Ja on tyytyväinen vasta kun laittaa imurin tehot pienelle ja imaisee pari kertaa hänen nenäänsä imurilla. Yksi nenän imurointi kerta riittää aina noin kymmeneksi moinuutiksi ja sitten pitää taas. Tähän nenän imurointiin kun lisää vielä vaavelin tahdon imuroida itse niin meidän talon (siis vain alakerran) imurointiin menee reippaasti yli tunti.... Mutta onhan tässä tietty aikaa.

Iltapäivälle ei ole vielä mitään lukkoon lyötyjä suunnitelmia. Pikkuisen ajattelin että voitaisiin mennä käymään Kymin kirkossa kun siellä on klo 16:00 kauneimmat joululaulut (lapsiperheille suunnattu) mutta toisaalta tuo ihana ilma kyllä houkuttelisi ulkoiluunkin.. no pitänee miettiä.    

 Tässä vielä kuva vaavelista joka muistutti mummia ja pappa aina välillä olemasta olostaan esityksen aikana (milloin tönimällä ja milloin heittelemällä mummin laseja pitkin katsomoa), itse esityksestä en saanut kelvollisia valokuvia, mies kuvasi esityksen kyllä videokameralla joten tutut ketkä eivät päässeet katsomaan itse näytöstä niin tervetuloa vaan meille katsomaan kuinka "Lumienkelit heräävät" (esityksen nimi).

Niin kuin kuvastakin näykyy niin näytös oli ihan täynnä ja vapaita paikkoja ei tainut olla yhtään ja tuonne Kyminsuuhun kuitenkin mahtuu istumaan varmaa parisen sataa katsojaa joten ihan pienestä esityksestä ei ollut kyse..