Matka takana... oli  kivaa.

Oltiin järjestetty tytöille yllätys matka Nokian  Edeniin, alunperin oli tarkoitus mennä myös Särkänniemeen mutta ajan puute sai meidät kuitenkin olemaan vain yhden yön edenissä ja menomatkalla käytiin Ideaparkissa ja paluu matkalla Tuuloksessa.

Maanantai aamuna kun lähdettiin tytöt tosiaan luulivat että mennään reppu ostoksille. Mies vei koirat hoitoon ja tytöt hieman ihmetteli että miksi koirat pitää viedä mummolle mutta heihin upposi ihan täydestä se kun sanoin heille että mennään semmoiseen uuteen kauppaan joka on hieman kauempana. Menomatka  meni nopeasti. Kerran pysähdyttiin  syömään ja siinä vaiheessa tytöt kyseli että onko vielä pitkämatka ja isot tytöt muistelivat että "Viimeksi kun mentiin Edeniin niin pysähdyttiin tähän syömään..."  Me vaan miehen kanssa myönneltiin että niin taisi olla ja käännettiin puheet kinkkukiusaukseen jota muka illalla syötäisiin .

Tässä kuvia taukopaikalta:

Matka jatkui kohti ideaparkkia. Kun tultiin kauppakeskuksen pihaan tytöt heti tunnistivat paikan. Ideaparkissa shoppailtiin... Kivoja reppuja ei löydetty mutta onneksemme löydettiin alesta yhteensä neljät lenkkkarit  (kahdet vanhimmalle, yhdet keskimmäiselle ja yhdet vaavelille) ja ihan pilkkahinnalla vielä. Kengät tuli kyllä todella tarpeeseen koska vanhimmalla ei tainnut enään olla sopivia kuin sandaalit. Ale  löytöjen lisäksi ostin tytölle hieman koulu juttuja (vihkoja, kyniä, penaalin yms muuta sälää) sekä molemmille isoille ostettiin sisäkengät kouluun. Keskimmäinen halusi citymarketista jotkut halpis prinsessa crocs kopiot (hinta oli 6 eur) mutta ikäväksemme vanhimmalle ei löytynyt kokoja ja sitten kun mentiin crocs kauppaan hän löysi sieltä mieleiset "kumikengät" ja vaikka tuo ei niitä mitenkään pyytänytkään niin ilmeestä näki että ne oli juuri ne mitä tyttö toivoi joten ostettiin sitten hänelle ne  (hinta 29,90 eur, mokomat kumikengät). 

kuvia Ideaparkista: (hieman sekopäisiä ilmeitä)

Ideaparkista kun lähdettiin pois sanoimme tytöille että nyt voisi vaikka käydä nukkumaan kun on niin pitkä paluumatka ja höpistiin vielä jotain että kotiin kun mennään niin tehdään sitä ja tätä ja siivotaan yms muuta.   

Tytöt leikkivät ja mellastivat takapenkillä ihan normaalisti ja yht äkkiä taisi olla vanhin joka ensin näki edenin. Tytöt alkoivat sanoa että voi kun olisi kiva mennä Edeniin ja muistelivat että kerran ollaan menty Edeniin ideaparkista. Voi sitä riemua ja huutoa ja naurun kikatusta kun minä sanoin että "Noooo okei... jos te haluutte Edeniin niin voidaan me vaikka mennä."    Tytöt olivat sen näköisiä kuin olisivat syöneet lautasellisen hunajaa...  Vaavelikin huusi vain että "JEE JEE!!"

Tässä takapenkin tiikerit ennen kuin he tiesivät minne mennään:

Ja tässä kun tieto siitä että mennään Edeniin  saavutti aivot:

Edenissä me kirjauduttiin sisään ja sitten loppupäivä uitiin ja puljattiin. Kahdeksaan asti tytöt jaksoivat uida ja laskea mäkeä. Olisivat varmasti jaksaneet pidempääkin mutta  alkoi nälkä vaivaaman. Vaavelikin halusi laskea pitkää liukumäkeä uuudestaan ja uudestaa ja uudestaan ja uudestaan...  Isojen tyttöjen kanssa oli jo todella helppo olla kylpylässä, vähän kun katsoi perään niin he osasivat jo mennä hienosti. Mäkeä laskivat ja uida puljasivat kuin kalat konsanaan. Vaavelikin  oli ihmeellisen helppo.

Ainut pieni miinus puoli maanantaille oli jostakin yhtä äkkiä alkanut vatsapöpö... Kaikki tytöt sairastivat jonkin pikaripulin maanantai iltana ja se taisi olla myös syy ainakin vaaveli ruokahaluttomuuteen... tietty jos masu on kipeä niin ei ole kiva syödä vaikka olisi nälkäkin. Onneksi kuitenkin tuo oli joku nopea pöpö koska kesti vain noin kahdeksasta ilta yhteentoista (jolloin käytiin nukkumaan) ja aamulla oli kivut jo tiessään (tosin minulla oli masu aika kipiä aamulla mutta sekin meni nopsaan ohi).

Tässä muutama kuva Edenin käytäviltä:

Aamulla aamupalan jälkeen laitoimme kamat kasaan ja painuimme vielä uimaan. Kolmisen tuntia ehdittiin vielä aamulla leikkiä kalaa ja sitten oli pakko mennä tsekkaamaan huone ulos ja lähteä kotiin päin. NIinhän se on kaikki kiva loppuu aikanaa... Kotimatka oli meinaan... no ei niin kiva...

Itseasiassa Tuulokseen asti meni vielä ihan hyvin. Lapset oli normaaleja lapsia takapenkillä, lauloivat ja leikkivät ja naukuivat karkkia. Päätettiin pysähtyä Tuuloksessa syömässä ja se pysähdys muutti lapset hirviöiksi ... tai ainakin niin voisi kuvitella... Tuuloksesta kotiin  väsyneet, sokerihumalaiset lapset riekkuivat, kikattivat, kiljuivat ja tappelivat ja taas nauraa rätkättvät ja kiljuivat ja jne... Tajuatte varmaan kuvion.....HUOH!!!

Täytyy kyllä sanoa että olen niin tyytyväinen minuun ja mieheen... vaikka hermot oli varmaan koetuksella molemmilla niin huumorintaju riitti kuitenkin kotiin asti. Tosin Lahden kohtaa uhkasin että jätän koko kolmikon tien viereen tai ainakin teen jotain muuta katalaa mutta muuten selvittiin kaameasta matkasta loistavasti... nauru näköjään tekee ihmeitä kiristyvälle pinnalle... niin ja pussailu. Kummasti  se kun minä annan miehelle pusun saa takapenkin nauraa rätkättämään ja pienet kinat unohtuu ainakin  muutamaksi hetkeksi... 

Nyt ollaan onnellisesti kotona... tai minä ja vaaveli ollaan. Mies lähti veripullojensa kanssa metsään jäljentekoon  ja isot tytöt painui kaverinsa kanssa lähimetsään. Vaaveli katsoo hieman telkkaria ja minä huokaan hetken ja alan kohta selvittämään tuota pyykki kasaa...

Tänään laitan  ipanat kyllä nukkumaan ajoissa ja itsekkin lähden moikkaamaan nukkumattia ennen puolta yötä...