Kauhiaa.... tänään ei sitten tunnu onnistuvan mikään... töissä on kummallisia juttuja, Vastaus liikuntajohtajalta oli erittäin TYLY ja oma kielitaito tuntuu hävinneen olemattomiin...

Lapsilla on kuitenkin ilmeisesti mennyt hyvin, ainakaan kukaan ei ole muuta minulle ilmoittanut.

Vaavelilla oli tänään rumpukerho ja suurella hartaudella hän pakkasi eilen nuken repppuun, heillä oli tänään kerhossa lelupäivä ja tälläinen suuri päivä olikin yllättävän suuri juttu vaavelille. Hän pohti tarkkaan että ottaako mukaansa nuken vaiko pallon vaiko petshopin. Tyttö päätyi kuitenkin nukkeen, pienen pieneen mollamaijaan joka sitten pakattiin reppuun kaikella hellyydellä.

Keskimmäinenkin lähti reippaasti eskariin ja vanhin kouluun. Vanhin on hyvin ylpeä siitä että hän saa oman kotiavaimen... siis ihan oman... "äiti, ei tarvitse jättää ovea lukitsematta kun minulla on se avain...." pienistä asioista ne lapset saa  onnellisuutta kiskottua. Keskimmäisellekkin on teetettynä oma avain  mutta koska hän ei saa ovea vielä auki itse (se on tosi kenkku avata) niin jätämme hänene avaimen vielä jemmaaan joksikin aíkaa, olkoon oma avain nyt sitten koululaisen juttu .

Tänään iltapäivälllä on isojen tyttöjen tanssitunti, minä menen sinne vaavelin kanssa notkumaan ja kun me sieltä kotiudumme niin hetkisen ehdin ihmetellä oloani tyttöjen kanssa ja sitten on kiiruhdettava zumbaan. Kun sieltä kotiudun tytöt onkin jo unten mailla ja päivä on täysi... huomenna taas sitten uudet kujeet!