Se olisi perjantai aamu. Ulkona on ihana ilma. Jos olisi vapaa niin päivä täyttyisi ulkoilusta ja tyttöjen kanssa oleilusta mutta koska se on työpäivä niin sinne siis. Tänään hieman "pelottaa/jännittää" mennä  töihin. Olen siellä ihan ypöyksin. Työkaveriri lähti aamulla aikaisin Berliiniin ja palaa vasta sunnuntaina.  Yritän ottaa nyt asenteen että teen mitä ehdin ja jos en ehdi niin en tee... Hieman tietysti minun luonteelleni ei tuo sovi mutta yritän parhaani. Voi myös olla että koska ulkona on niin ihana ilma niin ihmiset ei liiku joten saan olla aika yksikseni ja rauhassa tänään.. no sittenhän se nähdään. 
Tämän viikon olen ollut taas kokoaikaisena. Tämä on ollut hieman rankempi viikko kuin edellinen, mutta olen selvinnyt kuitenkin. Asiaa auttaa varmasti paljon kun töiden jälkeen on jo valoisaa, talvella ahdisti suunnattomasti kun meni tuonne ikkunattomalle työpaikalle pimeällä ja pääsi pois pimeällä niin tunsi itsenä ihan menninkäiseksi , nyt töiden jälkeen on sentään valoisaa ja se kyllä virkistää.  Syksy pelottaa nyt jo ihan vietävästi... voi kumpa joku löytyisi ja saisin jatkaa näin, hieman tosin epäilyttää että onko kukaan tarpeeksi hyvä.... No mutta nyt alan laskea päiviä kesälomaan, neljä viikkoa vapaata aikaa tyttösten kanssa .

Tänään töiden jälkeen saan taas ystäviä kylään, pannaria,  höpöttelyä ja paljon lapsia ja ääntä. Eli ihan parasta mitä mie ikinä voin tietää, sillä jaksaa taas.  

Hmmm.. mutta palataanpa nyt  perheen kuulumisiin... mitäs kaikkea tällä viikolla onkaan ehditty tehdä. Maanantaina käytiin uimassa, tiistaina oli urheilukoulu, keskiviikkona oli keskimmäisen koululääkäri. Lääkärissä ei mitään ihmeellistä, kasvaa hyvin ja tasaisesti,  kaikki kunnossa siis. Ei siis mitään ongelmia.  Oli oikein mukava tuo koululääkäri ja terkkari tuossa koulussa on aivan mahdottoman ihana joten mukava käynti oli. Ja oli ihanaa että ehdin mukaan (tunnin verran siis jouduin töistä olemaan pois mutta kävin sillä samalla reissulla postiasiolla ja se hieman lieventi kolkuttelevaa omaatuntoa) 
Eilen töiden jälkeen käytiin uimassa ja pitkästä aikaan saatiin Emmi ja Tomi kyläilemään. Oli ihana nähdä pitkästä aikaa... ja niin kuin aina tuossa seurassa tulee jostakin syystä NAURETTUA.  ja sitä tehtiin taas... 

MIehellä on ollut nyt viikolla vapaat ja hän on hoitanut kotikuviot, eilistä lukuunottamatta Eilen hän kävi työkavereidensa kanssa pilkillä ja minikääpiö oli mummon hoivissa ja isot keskenään koulun jälkeen. Kalan hinta ei halventunut  mutta saatiin kuitenkin mies kotiin vaikka telvisiossa heikoista jäistä jo varoiteltiinkin. 
Eli kiireinen viikko takana. Tänään luvassa niitä kavereita ja illalla hölläilyä voice of finlandin ääressä. HUomenna isoilla on jalkapallo ja muuten ei kummallista ohjelmaa. MInä ajattelin mennä käymään zumbassa jos vain ehdin. Ja sunnuntaina on sitten suuri juhla päivä kun maailman ihanin poikavauveli, Urpsa alias Urpo käpälä alias Mauva  laitetaan kirkon kirjoihin ja saa ihan oikean nimen kaikkien kutsumanimien rinnalle. Me Jarin kanssa ollaan saatu kunnia ryhtyä kummiksi tuolla ihanalle ihmisen alulle joten sunnuntai on suuri päivä!!!!