Eilen oli torstai. Aamupäivä meni pyykkiä pesten ja kaupassa käyden. Iltapäivällä kävimme ensin moikkaamassa kummipoikaamme ja hänen veljeä ja tiettty heidän äitä Aittakorvessa asunnossa jossa he ovat asunneet jo 7 kuukautta ja me emme ole paikalle ehtineet , aika lentää. Pojat oli kasvaneet niin paljon että en voinut oikein uskoakkaan. Isoja miehen alkuja molemmat. Toinen vauhdikas 5 vuotias ja kummipoikamme jo melkein kymmenen vuotias pojan koltiainen .

Kyläily reissun jälkeen menimme tyttöjen luontokouluun liittyvään "Karhuperheretki" tapahtumaan Karhulan latumajalle. Hieno paikka ja mukava retki, makkaran paistoa, tikkupullia, pieni "viidakkoseikkailu" pusikoiden keskellä ja paikalle oli saapunut myös itse nalle. Kuumaa oli mutta hienosti jaksettiin  Retken jälkeen mentiin vielä uimaan Laajakosken montulle ystävä perheen kanssa. IHanan virkistävä uinti pulahdus hikisen retken jälkeen. Sitten kotiin ja grillaitiin siinä hieman ja lapset nukkumaan, mies töihin viimeiseen yöhön ennen lomaa ja minä pötkölleen sohvalle... siihen sitten hyydyinkin ja heräsin puolilta öin ja siirryin sänkyyn. 

Tässä muutama kuva karhuperhe retkeltä:

Tänään aamulla sitten oli tarkoituksena suuntana puuhamahan kera melkein koko vakioporukan, tälle reissulle lähti 9 lasta ja 5 aikuista... saatiin oikein ryhmäalennuskin .

Aamu alkoi jo heti kuumissa merkeissä. Kun puoli yhdeksän maissa läksin viemään koiria mummolle oli ilma jo tukahduttavan kuuma. Kello kymmeneltä lähdettin ajelemaan kohti puuhamaata ja lämpömittari näytti jo silloin 28 astetta ja äsken kun tultiin kotiin puoli kymmeneltä illalla oli lukemat vielä 26 astetta... eli kuumaa riittää.

Mutta itse päivään siis. Saavuimme Puuhamaahan puolilta päivin ja ensin pyörime hetkisen "kuivanpuolen" laitteissa Ilma oli tukahduttava ja aika pian tehtiin päätös että ruokaa napaan ja uimaan tahi muuten läkähtyy. Käytiin syömässä buffassa ja ruokapaikkana se oli ihan jees, laspet mahtui omaan pöytäänsä ja me aikuiset omaan. Omien lasten syömistä himpun seurasin ja heille ainakin ruoka näytti maistuvan kuumuudesta huolimatta. Kun viimeisetki ruuan muruset oli löytäneet masun pohjan oli aika hypätä uimapukuihin ja altaaseen. Sen verran eri ikäistä ja eri uimataitoista uimaria oli joukossa että jakauduttiin aika nopeasti pieniin ja isoihin uimareihin. Miehet käytti isompia laskemassa ja jonkin verran isommat pulikoivat altaissa itsekseen sillä välin kun osa porukasta puljasi pienempien kanssa matalemmissa vesissä.  Jossakin vaiheessa katsottiin kelloa ja yhtäkkiä se kiisikin jo neljän kantturoissa ja suurin osa kuivanmaan laitteista oli vielä näkemättä. Eli eikun uikkarit kassiin ja sinne kuivalle maalle siis.  Siinä me sitten juostiin kuka nopeammin ja kuka hitaammin laitteesta ja härvelistä toiseen. Siinä missä me aikuiset huokaimme tuossa pikkuista ennen seitsemään että "huh huh kohta tää menee kiinni ja pääsee huilimaan...", oli lapsilla kiire vielä "yhden kerran siihen laitteesen jossa alkaa oksettaaan ja särkemään päätä..." "yhden kerran jooooooookoooooo...."  MIetin siinä itsekseni että se joka keksisi tuottaa tuosta kaikesta lapsista pursuavasta energiasta sähköä olisi varmasti rikas ihminen, tuo virta kun tuntuu olevan ehtymätön luonnonvara. 

Kun Puuhamaa sitte seiskalta sulkeutui suuntasimme me vielä yhtenä porukkana Tervakosken Kebab pizzeriaan. Täytyy sanoa että ruoka oli herkkua, palvelu hyvää ja ruokapaikka valinta osui kyllä nappiin. Pienessä ravintolassa ei ollut muuta kuin me ja joka iikka sai masunsa täyteen väsymyksestä huolimatta. Lopuksi pizzerian täti antoi lapsille vielä muumitikkaritkin jälkiruuaksi.  Kun masut oli saatu täyteen oli aika kotimatkan.  Vielä viimeiset halit, pusut ja vilkutukset... Kotimatka meni väsyneissä merkeissä. MInikääpiö simahti minuutin ajomatkan jälkeen ja nukkui puolisen tuntia. Isot pysyi hereillä koko kotimatkan mutta kotiin saavuttua tipahti samantien. Rankkaa tämä helteessä lomailu .

Mutta siis aivan ihana päivä tämäkin taas . Kuvia ehkä huomenna kun saan omat kuvat koneelle ja kun saan kaverin kamerasta hänen otoksiaan kopioitua. Tänään en jaksa enään muuta kuin laittaa pään tyynyyn