Pari mukavaa tahi oikeastaan loistavaa päivää takana.

Alan pikku hiljaa tottua näihin jalkakipuihin. Eli jos on jossakin vaiheessa jalat kipeät ajatus siitä etä tietää että tulee vielä aika jolloin ne ei ole kipeät helpottaa kummasti. Ja nyt paria suurempaa kipu hetkeä lukuunottamatta jalat on ollut ihan kohtuulliset joten JEEEE! sille.  

Sunnuntaina oli sateinen aamu ja harmaus meinasi ensin minut lannistaa vallan. Oli näet Linnanmäki päivä. Paperiliitto oli vuokranut Linnanmäen käyttöönsä ja sinne pääsi nyt siis hurvitteemaan ilmaseksi. SADE , voi ei ajattelin ensin mutta siten kun näin lasten loistavat naamat tajusin että niiden iloa ei kyllä pilaa pikku sade eikä vähän isompikaan joten hyvillä mielillä sitten lähdimme sateesta huolimatta kohti Helsinkiä. Perillä olimme juuri sopivasti klo 10 kun laitteet avautuivat. Tyttöset pyöri jos jonkinlaisissa vempeleissä, niin yksin , porukalla kuin pienempiin porukoihin jaettunakin. Vanhin on yli 140 senttiä joten hän pääsi kaikkiin laitteisiin. Keskimmäinen on jonkin verran alle tuon maagisen rajan joten hän joutui tyytymään hieman lievempiin latteisiin tai sitten ottamaan aikuisen mukaan moneen vempeleeseen. Onneksi miehen maha kestää noita hirvityksiä... itse en meinaan voi tuommoisiin pyöriviin hyöriviin mennä lainkaan... päähän sattuu jo pelkkä ajatuskin. . MInikääpiö hurjasteli pelkoa tuntematta oikeestaan kaikissa laitteissa mihin vaan pääsi  hän on yli 100 mutta alle 120 sentiä joten ihan hirveän hurjiin ei hän päässyt mutta esim kummitusjunan kävi kyllä testaamassa.  Rohkea pikku ihminen.

Kolme tuntia juostiin siis härvelistä toiseen kaatosateessa, se oli aika jonka sai olla ilmaiseksi. Kolmen tunnin jälkeen olisi saanut velä ostaa rannekkeet puoleen hintaan mutta koska olo oli tosi märkä ja sukatkin pursusi vettä päätettiin jättää se tällä kertaa väliin. Sen sijaan mentiin sealifeen ja se olikin taas pitkästä aikaan oikein mukava paikka. Sinnekkin sai liput puoleen hintaan joten se ei tullut ihan yhtä tyyriiksi kuin normaalisti. Sealifessa vierähti aikaa ja siitä sitten kotia kohti. Autossa oli aika trooppinen tunnelma kun lämmityslaite huusi täysillä ja märät vaatteet aiheutti kosteutta autoon.  Mutta takapenkki oli täynnä kikattavia lapsia joten ei sitä aikuistakaan voi siinä vaiheessa muuta kuin hymyilyttää. Paluumatkalla käytiin syömässä ja sitten kotiin saunaan ja hölläilemään. Ihan huippureissu oli kyllä, koko perheen laatuaikaa. 

Täsä muutama kuva:

Eilen oli sitten maanantai ja työpäivä.  Työpäivän kruunuksi minulla oli vuorokauden virtsankeräily juuri maanantaina ja menin töihin kanisterien kanssa.  Sanoisin että aika koomista.  Päivä meni nopsaan  ja kollegallen kanssa juttelin että minusta tuntuu että osa syy jonkinlaiseen masennus/ahdistukseen tuossa jonkin aika sitten oli varmastikkin ne yhdet verenpainelääkkeet jotka jätettiinnyt pois. Vaikka olo on toki vieläkin aika väsynyt jne mutta silti on semmoinen peruspositiivinen olo kuitenkin ja työkin tuntui ihan ok:lta kun jokin aika sitten olin sitä mieltä että en kestä enään hetkeäkään. Mutta niinkuin sanottu ehkäpä tämä kaikki on kaikkien asioiden summa. Eli luottavaisin (ja ehkä hieman pelokkain) mielin nyt odottelen noita tutkimuksia ja lääkäriä. Jos verenpainelääkitys saataisiin kuntoon ja päästäisiin eroon siitä lisäkilpirauhas möykystä niin kyllä tämä tästä vielä iloksi, pirteydeksi ja kivuttomaksi  taas muuttuu.  

 Eilen työpäivän jälkeen mies lähti salille ja minä tyttöjen kanssa leiksalle. Leiksalla olikin paljon muita lapsia ja aika meni nopsaan. Iltasella kaveri tuli vielä lapsineen kahville ja siinä sitten vierähtikin aika kun lapset ui ja pomppi trampalla ja mies grillasi hodareita koko porukalle. Oli oikein mukavata.

Nyt minä täällä olen hereillä kukonlaulun aikaan.... MInulla on tänään virtsan palautus eli roudaan kanisterit keskussairaalan labraan ja samalla käyn verikokeissa ja sydänfilmissä. Jännittää mutta selviän. Suurin ärsytys on että ei saa syödä eikä juoda mutta silti pitää herätä kaksi tuntia ennen kokeita... MIKÄ JÄRKI SIINÄ NYT ON????   Verikokeista sitten heitän auton kotiin ja painun töihin. Vanhimmalla on tänään hammaslääkäri ja isoilla tytöillä futiksen taitokoulutreenit, mies lupasi hoitaa molemmat joten ei tarvitse niistä sitten huolta kantaa.  ILtasella ehkä uimaan, siis halliin tai maakkiin niin pääsen minäkin uimaan kunnolla, en meinaan tarkene noissa luonnonvesissä. 

Mutta nyt ei muuta kuin että hauskaa päivää ja muutama kuva tytöistä joita ei palele luonon vedet. Kuvat on Valksalta jossa mies on tyttöjen kanssa jo muutamaankin otteeseen vieraillut ja minne minäkin ehdin kohta puolin koska enään on KAKSI AAMUA (siis jos tätä ei lasketa) ja sitten minulla alkaa LOMA!!!!!!