Eilen oli vapaa päivä niin kuin yleensäkin vapaa päivisin nautiskelin olostani lasten kanssa. Tosin tuota eilistä vapaa päivää varjosti jumalaton päänsärky ja puolet suunnitelmista kaatui siihen että en kyennyt liikkumaan kipeän pääni kanssa.

Aamulla särystä huolimatta lähdettiin minikääpiön kanssa kerhoilemaan. Oli ihan kivaa ja aika meni rattoisasti Tarun kanssa juoruten.

Puolilta päivin tultiin kotiin ja samalla kotiutui keskimmäinen. Siinä vaiheessa oli vielä suunnitelmissa että kahdelta kun vanhin kotiutuu olisi lähdetty uimaan mutta tuossa vaiheessa päänsrky sai yli vallan ja sillä välin kun keskimmäinen ja minikääpiö leikki leikkejään minä makasin sängyn pohjalla toivoen että pää ei poksahda vallan kokonaan tai jos poksahtaa niin poksahtaisi nyt nopeasti.  

Kahdelta vanhin soitti että mennäänkö sinne uimaan  mutta en minä kyennyt sinne lähteä joten vanhin tuli sitten kotiin koulusta. Vanhimman kanssa samoihin aikoihin kotiutui mies ja alkuiltapäivä meni siinä kahvia juoden ja minun päätäni voivotelen. Lapset leikki keskenään leikkejään tosin koska he olivat uimareissua kovasti odottaneet olivat he hieman kärttyisiä ja aina tasaisin väli ajoin joku tuli kertomaan kuinka joku kiusaa tai leikkii väärin.

Neljältä tilanne kuitenkin rauhoittui kun vanhin pääsi mielipuuhansa eli ruuan laiton pariin. Tyttö kokkasi muulle perheelle italianpataa. Ruuan jälkeen isot lähti tyttö kerhoon ja me miehen sekä minikääpiön kanssa lähdettiin kauppaan. MInulla oli illaksi zumba varattuna mutta olin sen jo perunnut päänsäryissäni ja hyvä niin hyppiminen ei olisi varmaankaan tehnyt hyvää vaikka päänsärky alkoi iltaa kohden vaipua pieneksi ärsyttäväksi jäytämiseksi viiltävän kivun  sijaan. Mutta tosiaan käytiin kaupassa ja ostetiin hieman "herku iltapala" aineksia. Eli tuoretta ananasta, patonkia, tuoremehua jne.  Kuappa reissun jälkeen hieman ulkoiltiin ja kun isot tuli kotiin tyttökerhosta he vielä loihtivat mansikka rahkaa pöytään ja namskis sitä meidän iltapalaa.... Syötiin sitten masut täyteen ja sen jälkeen lapsukaiset kömpikin jo nukkumaan.

Nyt tänään oli sitten tarkoitus toetuttaa tuo eilen väliin jäänyt uimareissu. KUn viideltä pääsen tulen hakemaan lapsukaiset kotoa ja sitten mennään ja illalla minun on PAKKO päästä lenkille. Liikkuminen on jäänyt nyt tosi vähille ja olo on norsumainen. 

Eilen muuten aloitin nyt sitten sen sydän/verenpaine/migreenin esto lääkityksen. Vielä ei mitään tuntemuksia. Hiukan tietty soi päässä lääkärin sanat (puhui hieman hassusti suomea)""Seuraile nyt niitä sykkeitäkin ettei syke mene kokonaan pois..." Hmmmmp... tietysti on toivottavaa että syke ei nyt juu ihan kokonaan menisi pois.  Samaisista lääkeistä on kuulemma toinen lääkäri todennut että "no ei niiden pitäisii sydäntä pysäyttäää." JOo kiva niin ettei niiden pitäisi .

Mutta siis vielä ei mitään tuntemuksia ainakaan tuolla annosmäärällä. Apteekkari hieman pelotteli että siinä vaiheessa kun annostus nostetaan oikeisiin lukemiin (2 tab x 3 /päivä) niin minä en enään kuulemma kävele mutta se on sitten sen ajan murhe. Ainiin en ole tainut muistaa mainitakkaan. Kun lääkäri soitti minulle päin tiistaina olimme kerrankin yhtä mieltä jostain... Lääkäri totesi minulle puhelimeen (kun mietti että miten lääkkeenannostusta ja vaikutusta sitten kontroloidaaan kun olen "hieman" lääkärikammoinen) että " On parempi että sinä et tule tänne enään...." JEEEEEEE!!!! MIe oon niin samaa mieltä!!!!!!!! (siis kontrollit hoidetaaan puhelimitse) 

 

Mutta siis päänsärystä ja lasten kitinöistä huolimatta eilinen vapaa päivä oli taas kullan arvoinen ja miehen sanat lämmitti aika kovasti mieltä : " MInusta on tosi hyvä juttu kun olet kotona keskiviikkoisin, se on hyvä lapsille, hyvä sinulle ja hyvä minulle, ne on ehkä niitä parhaita päiviä..."   Eli kyllä me kaikki nyt sitten ollaan samaa mieltä siitä että lyhennetyllä jatketaan.