Viime päivityksestä on kulunut iäisyys... MItäpäs tässä onkaan tapahtunut...  öööö...

Perjantai meni töitä tehden. PIristävä poikkeus oli kuitenkin se että koska oli pyhäinpäivän aatto  niin  suljettiin toimisto jo klo 16:00. Sillä on näköjään suuri ero pääseekökö töistä klo 16 vaiko klo 17:00. Nyt kun pääsin tuntia normaalia aiemmin ehdimme tehdä tyttöjen kanssa vaikka mitä. Ensin katselin kun tytöt söi ja sitten lähdettiin mummon kanssa lenkille. Kun tulimme lenkiltä oli sillä välin  tytöt siirtyneet sisäleikeistä pihalle ja siellä ne viuhtoi menemään pilkkopimeässä turvaliivien heijastimet villkuen. Tytöt viihtyikin pihalla aika kauan. ILtasella ehdittiin kuitenkin vielä pelata pelejä, katsella hulavanne esityksiä ja tuijottaa telkkaria ja silti tytöt oli nukkumassa klo 20 mennessä, ihanan iltapäivä ja ilta ... eli kyllä sillä on näköjään väliä sillä yhdellä tunnilla.

Lauantaina aamusella lähdettiin koko porukan voimin Ruonalan urheiluhalliin markkinoille. Mies meni vasta iltaan joten oli kiva kun päästiin kaikki. Markkinoilta ostettiin jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan talveksi nahkarukkaset ja sitten löydettiin kivat pipot tyttöjen päätä lämmittämään. Niiden lisäksi ostin tytöille 10 eurolla kassillisen erilaisia papereita, piirstukseen ja muuhun. Markkinoilta hurautettiin vielä Pyhtäälle ABC:lle syömään (koska vaikka olin tietoinen pyhäinpäivästä niin tosiaankaan en ollut muistanut täydentää ruokavarastoja ja kotona ei ollut MITÄÄN). Samalla kun  syötiin käytiin sitten vielä siinä kaupassa. Ruokailun jälkeen olikin sitten miehen aika lähteä töihin ja me tytöt läksimme metsälenkille. Pari tuntia metsässä hiippailua, oikein virkistävää. Lenkin jälkeen sitten karkkipäiväkarkit ja dvd:ltä Jogikarhu elokuva. (oli muuten hyvä) Leffa tuokion jälkeen kävimme saunassaja vain olla möllöttelimme. Oli kyllä oikein ihana lauantai. Kahdekslata kun tytöt alkoi katsoa biisikärpästä tuli mummo meille ja minä aloin pukeutua iltaa varten. Vuorossa oli harvinainen poikkeus meinaan aikuisten iltameno. Kun mies kotiutui töistä lähdimme miehen kanssa katsomaan yhtä bändiä Sams pubiin. (minä autolla tosin). Bändi oli ihan jees ja Emmiä (hänkin oli siellä siis) oli aivan super  ihana nähdä pitkästä aikaa  MUTTA muuten.... ei ole tuo baaritouhu kyllä enään entisenlaistaan....Eli vaikka oli ihan kivaa niin silti olen aika varma että seuraavaa kertaa saa kyllä odottaa pitkään...

Sunnuntaina olikin sitten taas menoa ja meininkiä. Aamulla lähdettiin jäähalliin yleisöluisteluun. Ihan kivasti meni vaikka kukaan tytöistä ei olekkaan luistellut sitten viime talven. Jällä he olivat semmoiset reilu puoli tuntia ja se oli varmaan ihan jees aloitus ettei nilkat vallan kipeydy. Kun oltiin lähdössä hallista pois sai vanhin "hepulit" koska hiukset olivat menneet kypärän alla huonosti. Hepulit jatkui kotona ja lopulta päättyi siihen kun minä en ottanut häntä ollenkaan mukaan kun läöhdin viemään keskimmäisenn zumbaan. IHan mahdottomaksi tyttö taas heittäytyi ja mikään ei vaan ollut hyvä, ei vaikka kukkaiskielin olisi hänelle puhunut. Zumban aikana tyttö rauhoittui ja kun tuntiin keskimmäisen kanssa sieltä kotiin oli vastassajo ihan rauhallinen tyttönen. Tosin uusi hepuli tuli ruokapöydässä kun hänen paidalleen tippui mikroskooppisen pieni ketsuppitippa.... Ihan lohdutonta itkua taas, Onneksi tuo hepuli meni ohi hieman nopeammin. Kun tyttö oli rauhoittunut ja kaikki syöneet niin tytöt alkoi kastomaan hetkeksi lasten ohjelmia ja me lähdettiin miehen kanssa lenkille. Kun palattiin lenkiltä olikin vuorossa minikääpiön tanssitunti ja minä lähdin viemään tyttö sinne. IHana tanssi taas kerran.  Tanssista kotiuduttuamme li vanhimman aika lähteä pianotunnille ja mies hänet sinne heitti. SAmalla reissulla mies täydensi ruokavarantoja jotka taas kesken kiireisimmän päivän alkoi näyttää hieman vajavaisilta. Vanhimman pianotunnin loputtua läksimme yhden IHANAN kuusi vuotiaan neitokaisen synttäreille. ONNEA NINNI!!! JUhlissa vierähtikin sitten loppu ilta. Kiljumista, kikatusta, sokerihumalaa ja pieniä ja hieman isompiakin tunteen purkauksia. Aivan ihanat juhlat. Juhlien jälkeen tyttösen kotiin pesuille ja minä zumbaan. Zumba tunti tuntui TODELLA rankalle ja sen jälkeen kroppa teki tepposet.Paleli ja kolotti. Joka paikka oli kipeä. Suihkun jälkeen kellahdin peiton alle ja siitä sitten löysin tseni tänään kellon soidessa eli puoli yhdeksästä puoli seitsemään tuli nukkuttua yöunia, pitäisi olla pirteä....

Tänään on sitten töitä taas. MIes nukuu yövuoron jäljiltä joten minulle lankeaa aamusella minikääpiön kerhoon vieminen. Tosin koska töissä ilmapiiri on mitä on niin en viitsi myöhästyä minuuttiakaan (eli nythän ehkä kerran kahdessa kuussa on minulle sattunut tuo minikääpiön kerhoon vieminen ja silloin väkisin myöhästyn sen kymmenen minuuttia) mutta nyt koska tilannne on mikä on niin Taru ihanainen lupasi viedä myös minikääpiön. Eli heitän tyttösen aamulla ennen töihin menoa Tarulle ja mummo hakee tyttösen sitten kerhon päätteeksi kotiin. Työpäivä tuntuu taas pitkästä aikaan pelottavalta ja ahdistavalta mutta kaipa tämä jossakin vaiheessa tasaantuu.... pakkohan sen on....

Tässä muutama kuva tyttösistä jäähallilta pois lähtiessä, kuvan laatu on taas mitä on mutta koittakaa kestää.