Olo alkaa helpottaa,.... JEEEE!!!

Eilen eli tiistaina oli vielä ihan kauhea olo. Aamu alkoi sillä kun kaikki lapset jonossa kävi kuumemittari seulan läpi ja siinä sitten arviottiin ketkä kouluun /ulos pääsee ja keille on sisätuomio. Itse asiassa kuumetta ei ollut enään tyttösillä mutta keskimmäinen ja minikääpiö oli vielä sen verran heikossa hapessa ja nuhjuisia joten heille tuli kotipäivä tuomio ja vanhin lähti sitten itsekseen pakertamaan koulutielle.

Itse lähdin kuumeesta huolimatta töihin... ajattelin että pääseehän sieltä sitten kotin jos olo vielä huononee ja sitä paitsi kynnys lähteä lääkäriin/sairaanhoitajalle hakemaan sairaslomalappua oli suurempi kuin kynnys mennä töihin kipeänä. Töissä olo oli kamala ja alku päivänä olo ei helpottanut vaikka pistelin buranaa poskeen kuin karkkia. Onneksi päivä oli rauhallinen ja kollega hoiti kinkkisemmät hommat. Jossakin vaiheessa aamupäivää ajattelin että kuolema korjaa ja soitin tk:hon jos olisin päässyt hoitajalle hakemaan sairaslomalapun jotta olisi päässyt kotiin sairastamaan mutta eihän sinne nyt herranen aika mitään aikoja saa... Hyvin tyly täti ihminen vaan sanoi että kuule ne ajat menee jo kymmentä yli kahdeksaan mennessä eikä tänne nyt ylipäänsä kannata  ihan pienestä tulla... no en sitten mennyt, ei sitä ihan pienistä kannata ... Tuli kyllä siinä puhelimessa taas semmoinen olo että anteeksi kun olen olemassa ja anteeksi kun minulla on kuumetta ja kylkiin pistää, anteeksi että yskin veristä limaa paperiin, anteeksi... tämä ei toistu, jos sairastaminen toistuu niin ainakaan avun pyytäminen ei.

 No joka tapauksessa onneksi en  aikaa hoitajalle  saannutkaan koska jos kipua kyljissä ei oteta huomioon niin iltapäivästä alkoi olo helpottaa hieman, kuume varmaan laski ja olokin alkoi olla siedettävä . Joko buranat alkoi tepsiä tai sitten alkoi paraneminen ihan pelkästään siitä ajatuksesta että keskiviikkona saan sairastaa rauhassa jos on tarve.  Eli siis iltasella olo alkoi olla jo ihan elävä. Illalla oli lasten jumppakerho ja senkin päätin mennä sisulla läpi ja onneksi siellä ei tällä kertaa ollutkaan pallon heittoa kummempaa joten pääsin löysäilemään ihan tosissani. Mies oli illan töissä joten mummo ihana vahti sairastupaa kotona sillä välin kun kävin Tarun kanssa vahtimassa jumppaavia lapsosia. Edelleen olen sitä mieltä että se että olen tuonne päässyt ohjaajaksi on yksi parhaimpia asioita ikinä, taas siellä oli kivaa vaikka olo ei ollutkaan ihan skarpein niin silti tuosta illasta saa aina semmoista positiivista voimaa. Ja mikä ihaninta, yksi ihana pikku jumppaaja (4v) oli piirtänyt minulle piirrustuksen, ihan siis minulle, kuvassa oli iloisia ihmisiä ja ihana aurinko , tuli kyllä hyvä mieli.   Kun jumpasta kotiuduin oli lasten nukkumaanmeno aika ja sen jälkeen köhisin sohvalla loppu illan... ja mikä parasta...kuume ei noussut enään illalla. JEEE!!!

Tänään on siis minulla  vapaapäivä. Aamu alkoi kellon soitolla, keskimmäinen oli menossa kahdeksaksi kouluun ja mittailtiin kuumetta ja todettiin että kyllä tyttö kouluun pääsee koska eilinen meni jo ilman kuumetta ja vaikka tyttö kalpea vielä onkin niin silti muuten pirteä ja tekemistä vaille. Keskimmäinen siis lähti koulu tielle jo kahdeksaksi. Vanhin meni vasta kymmeneen ja ehti leikkiä minikääpiön kanssa koko aamun. Tästähän minikääpiö oli tietty mielisssään ja sisko saikin sitten eikkiä KAIKKEA alkaen pelaamisesta, heppoihin ja piirtämiseen. Kun vanhin lähti kouluun läksimme me minikääpiön kanssa käymään kaupassa. Oma olo on yskää ja pienoista päänsärkyä lukuunottamatta ihan jees ja minikääpiökin  on jo oma pirteä itsensä. Kaupasta ostimme leipomistarpeita ja tultiin kotiin leipomaan. Tänään on siis ohjelmassa mokkapalojen, porkkanakakun, täytekakun pohjien ja vaniljapullien leipomista pakkaseen keskimmäisen viikonloppuisia synttäri juhlia varten. Porkkanakakku ja täytekakut on jo leivottu mutta hommia riittänee myös isoille tytöille kun he koulusta kotiutuvat.  Sen verta oma olo on vielä heikohko että uimaan eikä zumbaan taida tänään vielä taipua joten tänään on sitten semmoinen kotivapaa päivä ja kiva niin.  Isoilla tytöillä on iltasella tyttökerho mutta muuten ei leipomista lukuunottamatta ole suunnitelmia minkäänlaisia.

Keskimmäinen kotiutui juuri koulusta ja ihan ok:lta hänkin vaikuttaa, hieman mietin aamulla että mitenköhän tytön käy kun kouluun lähtee mutta ihan mukavasti oli päivä mennyt. Vanhin opiskeleekin tänään kahteen asti joten kotvasen kestää vielä ennen kuin saamme leipomistouhut täyteen vauhtiin. Mutta pullan ja kakkuen tuoksua tänään siis tiedossa!