Eilen oli keskimmäisen vanhempain ilta ja täytyy sanoa että olin siihen TODELLA tyytyväinen. Siinä missä vuosi sitten vanhimman ekan luokanvanhempain illan jälkeen suorastaan kihisin kiukusta tai ainakin jäi paljon asioita mietityttämään,  oli olo nyt seesteinen ja ja luotavainen. Opettaja oli oikein mukava, Napakka mutta mukava. Hän kertoi kaunistelematta mimmoista heidän arki koulussa on mutta joka väliin hän muisti kehua lapsia. Oli ihan kuulla kuinka hän moneen kertaa sanoi että "MInulla on niiin ihania oppilaita tänä vuonna etä meillä oikein ihanaa yhdessä..." hän taisi verrata itseään jopa mummoon eli hän sanoi että hänellä kun ei ole omia lapsen lapsia hän pitää näitä oppilaita vähän kuin ominaan ja loppuun totesi vielä että hänestä on ihanaa olla mummo .

Kouluvuosi oli alussa kuulemma ollut todella rauhallinen. Kaksi ekaa viikkoa oli mennyt hiljaisuuden vallitessa ja toisiin tutustuessa. Parin viikon jälkeen oli porukka alkanut kuulemma "rentoutua" ja rajoja oli pitänyt kuulemma tarkistella useampaan kertaan. Nyt luokassa on kuitenkin taas opettajan sanoin "Mukava työrauha".

Olin opettajan kanssa samoilla linjoilla KAIKISSA asioissa joista hän puhui. Hän kertoi että hän on laiska "paperitestaamaan" eli varsinaisia kokeita on vähemmän kuin ehkä muilla luokilla mutta hänellä oli siihen perustelu ja hyvä sellainen " MInä kun en opeta testejä varten vaan elämää ja oppimista varten..." Opettajalla on tuossa koulussa yli kahdenkymmenen vuoden kokemus alkuopetukesta eli juuri eka ja tokaluokkalaisesten opetuksesta ja kun hän sanoi että hänellä on päässä semmoinen "oma testi järjestelmä" niin täytyy sanoa että luottoa siihen on kyllä. Samalla hän kertoili myös siitä että tunnilla edetään oppilaiden tahtiin eli jos jonakin päivänä joku kirjain tai kirjain yhdistelmä tuottaa vaikeuksia niin sitä saatetaan tehdä parikin päivää Ja jos joskus asia etenee nopeammin niin samana päivänä saatetaankin oppia useamman tunnin asia. Eli ihanaa kun opetus on lähtöisin siitä miten oppilaat oppivat eikä suoraan jostakin opuksesta jossakerrotaan mitä missäkin vaiheessa pitää oppia.

Samalla kun opettaja kertoi oppimisesta tuli ilmi myös se että jostakin syystä hänen luokka ei avustajia pahemmin ole saanut käytetäväksi. Tästä hän ei kuitenkaan tehnyt suurta ongelmaa vaan totesi että kiirettä pitää mutta hommat sadaan tehtyä. JOs avustajaa ei saa käsityötunnille niin pidetään käsityötunti joskus muulloin jne.  Eilen selvisi myös syy minua mietityttäneeseen asiaan,eli olen jo pidemmän aikaa miettinyt miksi Rauhalan koulussa on vain yksi ruokavaihtoehto kun muissa Kotkan kouluissa on kaksi ja viime vuonna rauhalassakin. Mutta syy on koulun keittiön remontti. Remontin valmistuessa siirrtytään Rauhalassakin saamaan kaksi eri vaihtoehtoa. Samasta syystä lapet kuulemma syö muovilautasilta ja mukeista, eli astia viedään jonnekkin muualle pestäviksi ja sen takia on heitetty hyvästit posliineille joksikin aikaa.

Paikalla meitä vanhempia oli aikapaljon, lähes jokaiselta oppilaalta ainakin yksi ja monelta taisi olla kaksi vanhempaa mukana. Muista vanhemmistakin ja mukava tunne. Osan tunsinkin jo entuudestaan mutta osa oli ihan uppoputoja minulle. Hyvämieli jäi myös kun erään pojan äiti tuli kertomaan kuinka poika haluaisi kovasti leikkiä keskimmäisen kanssa myös vapaa-ajalla. POika asuu tuosa aika lähellä joten jos yhteiset leikit löytyisi nin se olisikin todella kiva, tytöllä kun on aika vähän semmoisia "OMIA" (eli ei siskon kavereita) tässä ihan lähistöllä. Pojan äiti tiesi myös kertoa että ainakin koulussa välituntisi on poika TUulin kanssa leikinyt a olikin kiva kuulla että omastakin luokasta löytyy kavereita, useimmiten tytön puheissa meinaan vilisee nimet joiltakin muilta luokilta, yleensä vanhempia tyttöjä.

Mutta siis todella hyvä ja luottavainen mieli jäi vanhempain illasta. Napakka ja kannustava opettaja olikin juri se mitä keskimmäiselle toivoin ja parempaa tuskin olisi voinut löytyä mistään. 

Vanhempainillan lisäksi oli eilen töitä, Rankka päivä ja hartiat oli kuin tulessa kun kotiin pääsin. Iltasella koska mummo oli tyttöjä jo vahtimassa vanhempain illan takia jäi hän pikkuisen pidemmäksi aikaa ja minä ja mies napattiin koirat mukaan ja lähdettiin pari tunnin lenkille. Oli kyllä ihan tuulettaa pää oikein  kunnolla raskaan työpäivän ja vanhempainillan jälkeen. Reilu kymmenen kilometriä tuli talsittua semmoista mukavaa tahtia, siinä kyllä tuulettui kroppa ja mieli. 

Pakko vielä jakaa kanssanne eräs kuva, Kaverukset päivähuililla !