Koko päivä ollaan oltu ulkona. Just äsken "pakotin" tytöt sisään kun alkoi meno olemaan surullista ulkona. Keskimmäinen lapsemme taas osoitti että häntä ei ainakaan empatian kyvyn puutteesta voi syyttää.

Olimme tuossa meidän pihalla ja näimme että takapiha naapuimme kaivaa jotain meidän ja heidän välisellä puistoalueella. No aikamme siinä leikimme ja naapuri huusi hieman itkuiseen ääneen että : "hei" no mie menin sitten juttelemaan ja selvisi että he hautasivat hänen poikansa kissaa. Kissa ei ole asunut heillä eli meidän tytöt eivät ole kissaa ikinä edes nähneet. No Keskimmäinen kysyi sitten hetken päästä minulta että "miksi täti itki?" no minä selitin että heidän kissa oli mennyt taivaaseen ja nyt he hautasivat kissaa ja että tädillä tulee ikävä kissaa". No keskimmäinen kävi itkemään ihan kamalasti. Hän sai taas pienen hyperventilaatio kohtauksen ja minä siinä sitten tyttöä lohdutellessani kysyin että mikäs nyt noin itkettää niin vastaus oli " miuu itkettää kun tädin kissa on kuollut ja täti on surullinen, mulla on ikävä sitä kissaa". ja tosiaan TYTTÖ EI OLE KOSKAAN NÄHNYT KOKO KISSAA!!!!  Eli hän ihan vain lähti naapurin tunne tilaan mukaan ja sai itsensä sitten jo ihan ylikierroksille, no tosin taitaa olla tyttö kyllä väsynytkin kun koko päivän on ulkona ollut.

 

Nyt tyttö on jo rauhoittunut ja katsoo siskojen kanssa telkkaria, äsken sanoin että hetken saavat katsoa niin vastaus oli "JEEEEEE myö saahaan katsoa telkkaria, sieltä tulee varmaan uutiset!!!" (meillä lapset saa aika vähän katsoa telkkaria ja sen huomaa Nauru)