Pitkäperjantai aamu... aamu ei alkanut oikein ihan kivoissa fiiliksissä..
Jostakin käsittämättömän pienestä asiasta tuli otettua vanhimman kanssa yhteen. Pitkään aikaan ei hänen kanssa mistään tarvinnutkaan vääntää ja nyt tämä räjähdys tuli hieman puun takaa.  Asia alkoi jostakin ihan pienestä ja mutta kohta huomasin että olin vajonnut lapsen tasolle ja huudettiin toisillemme molemmat naamapunaisena korkeelta ja kovaa ja kumpikaan ei halunnut antaa tuumaakaan periksi. Aikani karjuttutua ajattelin että nyt on parempi laittaa ovi kiinni. Vanhin oli tuomittu huoneeseensa minun juoksulenkin ajaksi. Tyttö jäi huutamaan perään kuinka epäreilu , inhoittava ja huono äiti olen... Sydän särkyi miljoonaksi palaseksi kun laskeuduin rappusia alas... Vanhin jatkoi huutoa yläkerrassa. Itse menin alakertaan tarkistin että keskimmäinen ja minikääpiö saavat aamupalansa ja lähdin lenkille. Sinä vaiheessa ajattelin että nyt jos en mene niin en saa itseäni koottua ikinä. Siinä minä sitten heitin aamulenkin , minä itkin lenkillä ja vanhin omassa huoneessaan. Ei paras alku päivälle ei ollenkaan... frown
 
Lenkin jälkeen tai oikeastaan lenkin aikana sain itseni koottua taas aikuiseksi ja lenkin jälkeen juteltiin vanhimman kanssa ja tehtiin sovinto. Kumpikaan ei oikein enään edes muistanut mistä koko tilanne alkoi.... Molemmilla taisi vaan olla huono hetki samaan aikaan, molemmat taidamme vaan olla aika samanlaisia, huomiota vaillekin taisi vanhin vain olla, hän kun on se tasaisin ja hiljaisin ja "vaatimattomin" noista tytöistä niin hän ehkä helpoiten jää vaille sitä täyttä huomiota.
Asia on kuitenkin nyt sovittu, kyyneleet pyyhditty molempien silmistä , haleilla ja pusuilla puhallettu pois kaikki pahat sanat ja muistutettu toisiamme siitä kuinka tärkeitä olemmakaan juuri sellaisina kuin olemme ja kuinka paljon sitä rakkautta on ja vaikka riitelisi niin rakkaus ei katoa mihinkään. Jokaiselle lapselleni on sydämessäni aina olemassa ihan oma kolonen ja vaikka kuinka riideltäisiin , vaikka kuinka tekisi tyhmyyksiä, vaikka kuinka ei tuntisi olevansa rakkauden arvoinen niin silti se paikka ja rakkaus siellä äidin sydämessä on ja säilyy, sitä EI MIKÄÄN  sieltä poista. 

Nyt minä juon siis lenkin jälkeistä aamukahvia ja nautin hyvästä fiiliksestä jonka juoksu ja sovinto sai aikaan. smiley Tytöt laulaa kolmisin singstaria ja kohta sovittiin että katsotaan pienet vaatteet pois kaapeista jotta saadaan ne kirpparilaputukseen mukaan.

Iltapäivällä tänään on tiedossa ystäviä heart pitkästä aikaa. Mies on luvannut leipoa jo kuuluisaksi muodostunutta pannukakkua ja pari rakkainta ystävää tulee kylään, kuka lapsineen ja kuka ilman lapsia. Tiedossa on taas siis ihana "terapia kahvittelu", terapian kahviteluksi olen itse tuota alkanut kutsumaan.. paljon puhetta, vähän asiaa ja samassa kokoonpanossa kaikki rakkaimmat tyypit. heart, Tervetuloa TYYPIT smiley!!!

Mutta nyt hieman venyttelyä ja sitten niitä vaatteita  selvimään!

Hauskaa pääsiäistä kaikille!!!!