EN PÄIVÄÄKÄÄN VAIHTAISI POIS.....

 Vuoden viimeinen päivä... Mistäköhän syystä se joka kerta aiheuttaa samalla mielihyvää ja surua, himppusen  haikeutta ja pientä jännitystä tulevasta? Jo eilen  mietin saunan lauteilla tätä vuotta, vuotta 2011, ensimmäinen asia mikä pompahti mieleni oll laulun sanat  **** En päivääkään vaihtaisi pois vaik tuskaakin menneessä ois, sen kautta oon kasvanut ymmärtämään, vihdoin kaiken tään..****     Aika suuria sanoja tuossa laulussa.... Vaikka laulun sanoin en ehkä ole kasvanut  ymmärtämään mutta  sen kyllä allekirjoitan  että päivääkään viime vuodesta en kyllä vaihtaisi pois , en vaikka vuosi ei kyllä kaikella mittapuulla ihan helppo ole ollutkaan.  Jokainen onnen pisara ja surun taakka, jokainen naurun herskyminen ja joka ikinen kyynel on tehnyt minusta minut jokainen asia on kasvattanut minua ja antanut minulle paljon vaikka sitä ei ehkä suuren ilon hetkellä  tai murskaavan surun alla ole juuri silloin tajunnut.  

En päivääkään vaihtaisi pois
Kun muutos ei parempaa tois
On elämä kaunista ollut niin
Kuin kudottu lankoihin kultaisiin

VIERII KYYNEL VIERII TOINENKIN VIERII....

Kuinkakohan monta kyyneltä on tänä vuonna vieritetty. Kyynelistä saisi helminauhan ja pitkän sellaisen.  Tässä perheessä on iketty tänä vuonna, on raivottu kolmivuotiaan suurella tunteella, on paiskottu tavaroita ja ovia koululaisten toimesta ja on vuodatettu myös isoja kyyneliä aikuista silmistä. Raivoa,  vihaa, suurta surua ja menetyksen pelkoa. Kyyneleitä, itkua tunnetta että mikään ei riitä, voiko mikään meitä tästä surusta pelastaa. On ollut suuren suuria surun ja ikävän kyyneleitä kun hyvästeltiin rakas lemmikkimme viimeiselle matkalle. On ollut suuren suuria äänekkäitä  raivon kyyneleitä kun mikään ei ota onnistuakseen, on  ollut salattuja kyyneleitä jotka kasteleee tyynyliinan ihan hiljaa.... kyyneleitä, jokainen niistä varmasti omalla tavallaan tärkeä.

Vierii kyynel vierii toinen vierii
Silmistä vesi veden jälkeen
Rinnoilta helmoille, helmoilta joeksi ja joesta järveen
Järvi syvä kuin synkin suru on
Musta kuin yötaivas pimeä
Tuonelan koivut lehdettömät kuiskivat meidän kahden nimeä

MISTÄ TUNNET SÄ YSTÄVÄN......

Ystäviä, ne on niitä jotka pitää kiinni. Tänä vuonna, niin kuin muinakin vuosina olen saanut tuntea useampaan kertaan ystävän halauksen, olen saanut lohduttavan tekstiviestin, piristävän puhelun ja naurua ja iloa pursuvia viestejä.  Ystävien kanssa on pidelty mahaa kun koskee niin kauheasti kun nauraa niin kovasti ja on myös pyyhitty kyyneleitä toisen poskelta. Ystävät on pelastaneet monelta ja tuoneet järkeä päähän joskus jopa hieman "raa'alla" tavalla. Tosi ystävä ei sano mitään mielistelläkseen, tosi ystävä on sinun puolella mutta uskaltaa myös takoa järkeä päähän silloin kun sitä sinne tarvitsee takoa. Minusta tuntuu että minun ei tarvitse luetella minulle tärkeimpien ystävieni nimiä, he tietävät  että heillä on aina paikka minun sydämessä ja vaikka joskus menisi aikaa ettei nähdä niin te tiedätte että te olette minulle tärkeitä. Teille olen velkaa paljon ja olen etuoikeutettu että saan olla juui teidän ystävä ja juuri teille tärkeä, kumpa voisin sen teille muutenkin kuin sanoin todistaa....

Mistä tunnet sä ystävän
Onko oikea sulle hän
Ajat ankeimmat selvittää
Kuka viereesi jää
Kun on sinulla vaikeaa
Ja kun tarvitset auttajaa
Silloin ystävyys punnitaan
Menee muut menojaan
Siitä tunnet sä ystävän
Kun on vierelläs vielä hän
Turhat tuttavat luotas ois
Hävinneet pian pois

 HÄN TUHISEE JA TUHLAA PIENOKAISEN TUOKSUAAN.......

Lapset, ilon ja välillä tuskan kyyneleet tulee silmiin kun heitä vain ajatteleekin. Nuo kolme pientä rakasta pikku prinsessaa, voi kumpa heillä olisi  ollut hyvä vuosi. Enempää en olisi heitä  voinut rakastaa, pidempää pinnaa olisin kyllä  voinut   toivoa. Mikään ei tunnu niin ihanalta kuin raskaan työpäivän jälkeen kolme vuotiaan pulleat kädet ympärilläni ja sanat "Äiti, miulla oli ikävä kiva kun tulit kotiin..". Tai kahden hieman vain hieman isomman koululaisen kaivautuminen vaivihkaa kainaloon telkkaria katsellessa. Paljon olen heitä aina rakastanut mutta koskaan, en koskaan tiennyt että rakkaus vaan kasvaa päivä päivältä.  Joka ikinen sanaharka heidän kanssanne osuus sydämeen ja kovaa ja joka ikinen heidän naurun kikatus ja hullu hömpöttely saa sydämeni pakahtumaan. MInun lapseni.... Olen aivan hurjan ylpeä heistä jokaisesta. Jokainen heistä on saanut minut tänä vuonna toteamaan että he kasvavat jokainen on saanut minut repimään hiuksia päästäni raivon vallassa  ja joka ikinen on saanut sydämeni pakahtumaan mitä suurimmasta rakkaudesta. Minun rakkaat, minun pienet ihmiset... 

Hän tuhisee ja tuhlaa pienokaisen tuoksuaan,
uusi voima, kaikki voipa, viattomuus otsallaan
Pian hän maasta nousee, löytää avosylin,
kaiken mitä tarjoo lyhyt lumo lapsuuden
Katson häntä hiljaa, tiedä muuta en,
on kaunis ihminen, on sentään kaunis ihminen

Koulun piha täyttyy niin kuin aina aamuisin,
hän seisoo vasten kylmää seinää niin kuin teki eilenkin
Mykkänä hän seuraa kuinka ilkamoiden,
toiset ohi kulkee suureen tulevaisuuteen
Koulun kylmä seinä, soitto kellojen,
on kaunis ihminen, on sentään kaunis ihminen

PAINA PÄÄSI RINTAANI VASTEN.......

Ja rakkaus.... Mitäpä sitä tähän vuoteen olisi enemmän kaivannut... ehkä ymmärtämystä ja tukemista puolin ja toisin. Jossakin vaiheessa meinattiin ajautua pois raiteilta jossakin vaiheessa  tieto että toinen seisoo rinnalla kävi miten kävi tuntui kaukaiselta. Jossakin vaiheessa sitä mielummin käpertyi itseensä kuin luotti siihen että se käsi löytyy siintä viereltä, unohti että olkapää on lähellä. Joskus pitänee käydä aika pohjalla että tajuaa mikä on tärkeää.  Jostakin se kuitenkin löytyi, se tuttu murunen suurta rakkautta ja luottamusta. Kun makaa yksin yön pimeänä tuntina ja laskee sydämen lyöntejä  ja miettii että miten tästä eteenpäin niin jossakin vaiheessa se iskee tajuntaan, suuri rakkaus ja tunne siitä että elämä kantaa. Jos minulla on tuo toinen niin minulla on kaikki,  selviän ja jaksan.  Ei se helppoa ole varmaan kenellekkään, siis rakkaus mutta tarvitseeko sen sitten ollakkaan, Elämä on oppimista ja ajatus siitä että saan Jarin vierellä oppia sitä enemmän saa oloni vahvaksi ja turvalliseksi. Jos jotain toivon enemmän ensi vuodella on AIKAA, aikaa riidellä, aikaa sopia ja aikaa rakastaa.   *****Minä rakastan sinua Jari!!!*****

Paina pääsi rintaani vasten
Päivän meteli kuolla saa
Yö on täynnä huokausta rakastavaisten ja lasten
Niiden unissa värit on vahvemmat kuolemaa

Minä päivän polttama haamu
Tarvitsen kättäsi viileää
Ihosi tuoksusta riutunut sydän tulvillaan
Minä olen jotain vailla aina vaan

Risaisen elämän keskellä toistemme syliin tyynnyttiin
Kaikkeen minkä me saimme, kaikkeen mistä luovuttiin
Yksinäisyys, mun ystäväin, meni hetkeks jonnekin
Ja päivä nousi hiljaa niin kuin aina ennenkin

Paina pääsi rintaani vasten
Vuodet kirii vauhtiaan
Mut kaiken vielä jos voisin alkaa uudestaan
Minä olisin, olisin sun yhä vaan

 Sellainen oli vuosi 2011, Juuri täydellinen kaikkinen kyyneleineen, iloineen ja suruineen!!

 Hauskaa vuoden vaihdetta joka ikiselle ystävälle, kaverille, tutulle ja  sukulaiselle, toivon teille kaikkea hyvää ensi vuodelle.