Sinne se jäi. Äidin kulta mussukka, pienen pieni tyttönen. Reppu selässä sisälle ja käsien pesulle. Niin reippaasti vaaveli hyppäsi sohvalle odottelemaan kerhonaloitus laulua että meinasi äidille tulla tippa linssiin. "Heippa äiti..." kuului tytön suusta ja se oli merkki äidille että nyt ulos.

 Vaavelilla oli siis tänään ihka ensimmäinen kerhopäivä. Kerhopäivästä on hehkutettu sukulaisille ja ystäville ja tuttaville ja vaaveli on ollut todella ylpeä siitä että hän menee isojen kerhoon.   Vaikka tyttö on kerhosta puhunut niin epäilin että ekaan päivään jääminen saattaisin olla vaikeaa mutta vielä mitä... niin reippaasti tyttö sinne jäi että ei voi kuin ihmetellä. Toivottavasti päivä menee hyvin ja ensi kerrallakin on sinne mukavaa mennä. Ainakin kivat tädit ja kaverit siellä on eli eiköhän se hyvin mene.

 

Ennen vaavelin kerhoa saatoin vanhimman kouluun ja keskimmäisen eskariin. Sinne ne molemmat juoksi kavereiden luokse.... taitaa äiti olla kohta tarpeeton ... eli kyllä tässä sitten lokakuussa töihin joutaakin .

Tänään on iltapäivälle ohjelmassa vanhimman kaverisynttäreitä. Noiden kekkereiden jälkeen on sitten juhlat juhlittu, alkaakin kakku kiintiö olemaan hieman täysi. Äsken tuossa juuri kiikutin eiliset kakun jämät naapurille ja sanoin että syö jos kelpaa. Itse ei vaan enään voi syödä kakkua vaikka olisi kuinka hyvää... Kyllä se näköjään tulee stoppi herkuillekkin jossakin vaiheessa.

Mutta nyt se on alettava askartelemaan pussukoita juhlioille kotiin viemisiksi ja kaipa täällä voisi TAAS siivota.