Tänään on ollut hyvä päivä. Onnelliseksi tulee pienistä asioista ja tärkeiden asioiden oivaltamisesta. Tänään olen ollut aika onnellinen nainen. 

Aamusella heräsin yhdeksältä siihen kun minikääpiö tuli kysymään saako pikkukakkosta katsoa. No en antanut vaan patistelin koko jengin aamupalalle. Lähes 12 tunnin yöunet takanani oli helppo herätä.  Mies oli ollut yön töissä joten hän jäi nukkumaan.

Aamupalan jälkeen lähdimme uimaan ja voi että kun meillä oli kivaa. En ole päässyt uimaan tyttöjen kanssa todella pitkään aikaan ja nyt kyllä nautimme täysin rinnoin. Uimista , hyppimistä, heittelyä.  Uimisen jälkeen tultiin kotiin ja alettiin hieman siivoilla, tarkoituksena oli siivota alakerta siihen kuntoon että kuusen kehtaa tuoda sisään. Siinä sitten siivoiltiin siihen asti kunnes mies heräsi. Miehen heräämisen jälkeen suostui isot tytöt  minikääpiölle lapsenvahdiksi ja me miehen ja Tessan kanssa  lähdimme lenkille. AIvan IHANAA olla terve ja päästä lenkille, lähes mikään ei saa niin mukavaa oloa kuin reilun tunnin hikinen tarpominen metsässä. Lenkin jälkeen tytöillä oli leikit meneillään joten päätimme käyttää ajan hyödyksi ja piipahdimme vielä Prismassa osatmassa viimeisiä ostoksia pukinkonttiin. Kun tulimme kotiin jatkoimme siivousta ja samalla tehtiin ruokaa. Oli IHANA olla koko porukan voimin kotona. Tyttöset välillä leikki ja välillä nahisteli ties mistä ja oli semmoinen kotoinen olo.  Ruuan jälkeen lähdimme koko perheen voimin ulkoilemaan. Kaatosateessa me sitten lenkkeiltiin tuolla pitkin pimeitä katuja. Oli oikein mukavaa.

Siinä kun kävelimme kohti kotia katselin isoja tyttöjä, siinä he kädet kaulatusten käpötteli, naurua ja hassuttelua. Sillä hetkellä olo oli aika onnellinen, tajusin että nuo kaksi ovat toistensa parhaita kavereita, toisella hetkellä toistensa kurkussa kiinni mutta toisena hetkenä he sitten tepastelee pitkin pimeitä katuja kaulakkain, Kun paraskaveri asuu samassa talossa ei tarvitse ikinä olla yksin. Samalla kun ihastelin isompien vahvaa sidettä tunsin pientä haikeutta siitä että Minikääpiö ei tuohon mukaan varmastikkaan ikinä ihan täysin pääse. Toki kaikkien kolmen tytön välillä on vahva kiintymyssuhde ja näkee että he ovat tärkeitä toisilleen mutta nuo isot on keskenään kyllä ihan kiinni kasvaneita (johtunee suht pienestä 1v 3kk ikäerosta). Toivottavasti tuo keskinäinen  side suojaa heitä tulevilta maailman myrskyiltä.  Muisteltiin miehen kanssa kuinka hukassa keskimmäinen oli silloin kun vanhin aloitti eskarin ja hän oli ilman siskonsa tukea 4 tuntia päivässä. Tyttö oli kuin kävelevä zombie muutaman päivän. Nyt ihan tuollaista eroahdistusta ei enään ole mutta kyllä sen huomaa että kaikkein iloisempia (ja välillä kaikkein kauheinpia) he ovat silloin kun saavat olla yhdessä.  MInun ihanat pikku koululaiset! 

Vaikka minikääpiö ei ihan siskojensa tiiviissä siteessä mukana roikukkaan niin on hän kyllä silti siskojensa silmäterä. Tänään tosiaan isot vahtivat minikääpiötä aika paljon ja silloin kun isosiskot vahtivat niin yleensä minikääpiökin osaa olla nätisti. Siskoja totellaan ja heiltä pyydetään apua, tämä toimii myös silloin kun äiti rentoutuu saunan lauteilla eikä millään viitsisi nousta... " Jennaaaaa, pyyhkimään...." Huusi minikääpiö siskolleen kun istui pöntöllä. MInä olin siis ihan siinä saunan oven takana mutta sisko nyt vaan oli lähempänä tai sitten sisko nyt oli vaan sillä hetkellä tärkeämpi.

Tänään minikääpiöllä on olllut hieman EI EI päivä. Eli siinä missä siskojen vahtivuorolla käyttäydytään kuin enkeli niin silloin kun äiti on vahtivuorossa niin joka ikiseen asiaan, joka ikiseen pyyntöön tai kehotukseen tulee ensin vastauksena että EN, EN JAKSA, en viitsi en halua..... Uimahalli taisi olla ainut paikka missä tyttö on tänään suostunut toimimaan ilman neuvottelua muuten joka asia on ollut vääntöä ja kääntöä. Mutta ilokseni täytyy sanoa että vaikka joka asiaan ensimmäinen kommentti onkin ollut EI niin silti hieman neuvottelujen jälkeen on kaikki asiat kuitenkin tullut tehtyä. Esimerkkinä mainittakoot ulkovaatteiden päälle laittaminen ja riisuminen.... Ensin oli että EN LAITA en jaksa en saa en halua mutta neuvottelujen jälkeen pukeminen onnistui sitten kuitenkin. Sama homma riisumisen kanssa, ensin ei onnnistunut ei sitten millään mutta kun teimme kompromissiin siitä että tyttö riisuu itse mutta minä katson vieressä niin jo alkoi tapahtua. NIin lähti ne kengät ja ulkohousut jalasta vaikka ensin ne oli olevinaan niiiiiiin vaikeita. Tänään siinä tuulikaapin lattialla istuessani tajusin että  vaikka välillä EI EI kausi raivostuttaakin näin äitinä ihan kauheasti, tuntuu että tuo lapsi on AINUT MAAILMASSA joka ei tottele tai tee ekalla käskyllä, niin silti tuo kirppunen osaa ainakin pitää puoliaan, hän osaa vaatia selityksen sille että MIKSI on tehtävä jotakin, hän ei siis toimi lampaan lailla ja tee mitä muut käskee vaan tuolla kaiken raivostuttavan käytöksen alla hän toimiii juuri niin kuin haluankin hänen toimivan. En haluakkaan että hän on mitään kyseenalaistamaton lapanen vaan haluan että hänellä on tahtoa ja kykyä pitää huolta omista eduistaan ja sen vaan sanon että jos tuo tuolla tiellä jatkaa niin aika moneen MIKSI kysymykseen hän on vaatinut vastauksen jo ennen 4 v synttäreitään ja aika paljon saanut treenausta kompromissien tekemisestä... Minun pikkuinen sisupussi .

Kun tulimme lenkiltä kotiin käänsimme saunan päälle ja tytöt alkoivat koristella joulukuusta. Kuusi tuotiin sisään siis jo tänään koska minä olen itse semmoinen että haluan siitä eroon jo lähes heti joulun jälkeen ja näin kun sen tuo sisään niin se ehtii edes jonkin aikaa kotiamme kaunistaa. Kuusesta tuli oikein hieno kun tyttösen sen kolmeen pekkaan koristeli. Mies auttoi tähden ja kynttilöiden kanssa mutta muuten kuusi on ihan tyttöjen käsialaa. Ja aika ylpeitä tyttöset kuusenkoristelusta olikin. Kun kuusi oli koristeltu lauloi tytöt kuusen vieressä youtuben tahtiin joululauluja ja minä makasin sohvalla miehen kainalossa ja sillä hetkellä , sillä hetkellä minuun tuli tänä vuonna ensimmäista kertaa joulumieli. Kuusen loisteessa, perheen yhdessä ollessa ja siinä kainalopaikallani tajusin että elämä on pieniä asioita, ja pienistä asioista koostuu se onni. Minun onneni on siinä hetkessä, me kaikki yhdessä ja iloisina. 

Tässä se sitten on , tyttöjen koristelema kuusi.