huh... ei se jaksa vanha näköjään enään juhlia . Tai noh juhlia jaksaa kyllä mutta tää toipuminen... voihan HUOH! Varsinaista huonoa olo en tyttöjen illasta mukaani saanut mutta armoton väsy... väsy ja alakulo. Tunnetta ei helpota se että ulkona on harmaata ja taivaalta sataa tiskirättejä.... minne se kevät katosi??????

No väsy tai ei niin arki on täällä taas. Eilinen meni käytännössä maaten... Tai siis minä makasin tytöt olivat milloin milläkin kokoonpanolla pihalla ja isot hoisi hienosti minikääpiön leikittämisen sillä aikaa kun "äiti himppusen huilaa tässä sohvalla" (= koko päivä...) Jossakin vaiheessa tilattiin roskaruokaa ja jatkettiin möllöttämistä... ei ollut oikein semmonen kodin hengetär päivä eilen ei... 

No nyt on jo kuitenkin maanantai. Aamulla vein minikääpiön rumpukerhoon ja keskimmäisen eskariin. Vanhin oli mennyt omineen kouluun jo aiemmin. Minikääpiö jäi kerhoon oikein mielellään ja minä kiiruhdin töihin. Töissä sain itse asiassa aika paljon aikaan vaikka olo oli kuoleman väsynyt... haaveissa siinsi vain kotisohva ja rakkaiden murusten kainalo. No päivä menikin sitten suht nopsaan siinä puuhaillessa ja kotiin päästyäni oli aika napata tytöt autoon ja painua tanssitunnille... KOska väsyä ja sairauksia on ilmassa ei kukaan äiti kavereistani ollut jäänyt kuluttamaan tanssikoulun sohvaan joten minäkin läksin siitä sitten kauppaan. Kaupasta ostettiin herkku iltapala tarpeet ja normaalista maanantaista poiketen minä jätin zumban väliin ja kokoonnuttiin KOKO PERHEEN VOIMIN iltapalalle... lapset tykkäsivät ja minä sain imettyä niin paljon energiaa tuosta pienestä mitättömästä hetkestä että en tajua miten olen ikinä tullut toimeen ilman lapsiani .

Nyt lapset nukkuu ja minä ja mies odotetaan että sauna lämpeää jotta päästään vaihtamaan ajatuksia muutaman kiireisen viikon jäljiltä.... voi ...voi kumpa vuorokauteen saisi lisää tunteja....

Mutta päivän piristykseksi teille minikääpiön kerhokuva, ihana Iina