Pari päivää on taas vilissyt silmissä.

Maanantaina oli perus arki maanantai eli töitä, tyttöjen tanssia ja zumbaa. Illalla oli takki aivan tyhjä ja itkuhan siitä tietenkin tuli, ihan vaan väsymyksestä. Oma itku loppui kuitenkin lyhyeen kun vanhin alkoi valittaa päätään. Vanhimmallahan ei normaalisti ole pahemmin päätä särkenyt  mutta nyt särki ja sattui kovasti ja kyyneleet silmissä tyttö päätänsä lopulta  piteli. Annoin lääkkeen ja silittelin tyttöä niin kauan kuin lääke alkoi sitten lopulta vaikuttaa. Siinä vaiheessa kun särky alkoi helpottaa siirryin minä omaan sänkyyn. Kello ei ollut vielä puolta yhtätoistakaan mutta minä olin väsynyt kuin mikäkin, teki mieli vaan nukkua, nukkua ainakin sata vuotta.

aamulla kun kello soi laitoin sen soimaan myöhemmin, kun se soi taas siirsin soitto aikaa taas... vieläkin väsytti. Mutta väsymyksen lisäksi siirsin kellon soittoa sen takia että en saisi aamulla syödä . Minun piti käydä verikokeissa ja ennen niitä oli oltava 12 tuntia syömättä. HUOH, kyllähän sitä ilman riokaa selviää mutta SE KAHVI!!!! No selvisin kuitenki kahvittelematta ja hieman ennen töihin menoa menin sitten jonottelemaan Terveyskeskukseen. ajatelin että ei siellä enään puoli yhdeksältä jonoa olo mutta kattia kanssa, no siellä venähti sitten jonotelllessa tunnin verran. Sieltä sitten kauhealla kiireellä myöhässä töihin. Töissä oli aika hiljainen päivä. Päivän rauhallisuus ja aamun kahvittomuus sai pään notkahtelemaan ja olisin vopinut melkeimpä vaikka maksaa mitä vaan kun olisin voinut ummistaa silmäni edes hetkeksi. En tajua mikä nykyään KOKO ajan väsyttää. Noh perjantaina saa ne verikokeiden tulokset jos vaikkapa rautaarvot on huonot tai jotain.... SElvisin kuitenkin työpäivän nukahtamatta ja itseasiassa olokin virkistyi työpäivän jälkeen kun näin että ulkona paistoi aurinko. Mies ja tytöt olivat tulleet minua hakemaan ja suuntasimme uimahalliin. Olioikein mukava halli reissu taas. UImme ja puljaismme ja sittenme vielä isojen tyttöjen kanssa juostiin jonkin aikaa vesijuoksu vöillä, se se on vasta hauskaa puuhaa.  Uimahalli reissun jälkeen syötiin porukalla iltapalaa, tai oikeestaan siinä oli välissä pieni minun ja vanhimman yhteenotto mutta se oli aika pieni ja saatiin sovittua nopsasti kun kummatkin sai ensin hieman puhista omissa oloissaan. . Mutta siis porukalla iltapalaa ja höpöttelyä ja sitten lapset nukkumaan. Minä nappasin vielä Tessan lenkkiseuraksi ja painuin pimenevään syyskuun iltaan lenkille. Oli kyllä aivan mahtava tarpoa pitkin hiljaisia teitä. ihmiset tuntui olevan kadonneet johonkin muutamia koiran ulkoiluttajia lukuunottamatta. Muutama tähtikin taivaalla möllötteli. Ihana syksy sää!

Nyt mies on lähtenyt yövuoroon töihin, tytöt nukkuu ja minä istun ja ihmettelen. Nukkumaan taidan painua ihan heti kohta koska väsy on kova. Huomenna olisi vapaa päivä ja se meneekin ihan kotihommissa ja iltasella ehkä zumbaillessa.