Tänään aamulla vietiin tytöt mummon hoiviin ja miehen kanssa suuntasimme kohti Ikeaa. Matkalla kävimme morjestamassa  Porvoossa ystävääni ja nunnuttamassa hänen ihanaa vauvaansa. Heillä oli myös ehkä maailman ihanin mäyräkoira (en kyllä muita mäyräkoiria tunnekkaan) Lilli. Oli oikein mukavaa kyläillä rauhassa sekä Ikeassa oli ihana sälätä ja tunnustella tavaroita, lasi ja astia osastollakin sai olla ihan ilman pelkoa että kohta joku kaataa koko hyllyn...  Ikea reissun jälkeen käytiin syömässä Amarillossa... ihanaa syödä ravintolassa missä EI OLE LEIKKIPAIKKAA . On ollut ihan kiva päivä siis....

Kiva päivä mutta äsken se iski... kauhea ikävä!!

Vain tieto siitä että lapset tykkäävät mummolla olla ja viihtyvät siellä ja pärjäävät vallan mainiosti (ja se että mummo haluaa heitä siellä pitää) estää minut nousemasta autoon ja menemästä hakemaan tytöt takaisin kotiin... talo tuntuu ihan kauhean kylmältä ja hiljaiselta ilman tyttöjen ääniä.  OIkeastaan täällä ei kuulu koiran kuorsausta lukuunottamatta mitään... EI MITÄÄN....  ***** *Tytöt pärjätkäähän siellä äiti rakastaa teitä vallan mahdottomasti!! *******

No huomenna pääsen sitten hakemaan "kiljukaulat" takaisin kotiin... ja huomenna jo varmaan taas ajatteln useamman kerran että olisipa joskus edes hiljaista....

No mutta nyt vielä saunaan ja sitten sohvan nurkkaan tuijottamaan telkkaria..... *pitänee laittaa se hieman tavallista kovemmalle jospa sitten tuntuisi hieman enemmän normaalilta kodilta.