Pitkä aika viiime päivityksestä... siis ihan kauhian pitkä aika.. hmmm... mitäs sillä aikaa onkaan tapahtunut... öööö... peruseloa 

Perjantaina kun tuli oltua aikuisseurassa meripäivillä oli lauantaina sitten lasten vuoro. Aamulla hain lapset mummon hoivista kotiin ja iltapäivällä läksimme ystäväperheen kanssa kohti tivolia ja muita hullutuksia.  Tivolissa tytöt riekkuivat härveleissä MUTTA VAIN KOLMESSA / Tyttö.. eli oli sovittu että koska tivoli maksaa maltaita , ostetaan vaan 10 kerran laitekortti ja siitä siis riitti kolme lippua / tyttö ja yksi lippu miehelle jotta hän pääsi johonkin kammotus laitteeseen, minä olin tyytyväinen kun sain katsella hurjaa menoa maan tasosta. Tivolin jälkeen syötin perinteiset "Lohilautaset" ja herkuteltiin lakulla jne. Kojuista löytyi tytöille ja minulle korvikset sekä minikääpiölle hiuspanta jonka hän välttämättä halusi.  Kun olimme aikamme kiertäneet läksimme me naiset lapsinemme kotiin ja miehet jäivät viettämään "aikuisten meripäiviä". Sen verran oli rankka meripäivä reissu minulla ja tytöillä että sovittiin että kurvataan Makuunin kautta kotiin. Ilta menikin siten makuunin karkkipussia mässäten sekä mustikoita pakastaen (ostin ystävän äiteeltä ämpärillisen mustikoita) .

Sunnuntaina sitten mies nukkui aamupäivän juhlien jälkiä pois päästä ja me tyttöjen kanssa puhailtiin kaikenlaista, nurmikon leikkuuta, ruuan laittoa jne. Yhdeltä miehen oli pakko nousta ylös koska oli luvannut osallistua Taipparitreeneihin Tessan kanssa. Sillä aikaa kun mies hikoili metsässä ja rannalla koiratreeneissä makasimme ja vilvoitelimme minä ja lapset Neuvottoman uimarannalla. Itse kun olen lapsuuteni viettänyt Neuvottomassa niin sanoin aamulla lapsille etä lähdetän tekemään nostalgia kierros ja uimaan "äitin lapsuus rantaan". Hyvä uimapaikka se oli edelleen.  UImisen jälkeen kierrettiin vielä tyttöjen kanssa autolla vanhan kotitaloni ohi ja ajeltiin muutenkin vanhoja kulmia, tytöt tiedusteli kiinnostuneena että missä olin käynyt koulussa, hoidossa jne.....  Ihana nostalgia kierros tosiaan... jännä miten kaikki paikat näytti ihan pieniltä... eräskin kallio jossa muistan isäni kanssa eväitä syöneen oli jotenkin kutistunut ja pienentynyt... Tiet näytti kapeammilta ja muutenkin tutut paikat pieniltä... Nostalgia kierroksesta huolimatta EN TUNNUSTA tulleeni vanhaksi... vaikka jotain semmoista olenkin tässä saanut kuulla useammastain suusta kun olen kierrostani hehkuttanut 

 

Maanantai meni sitten työn ja zumban merkeissä. Töiden ajan mies oli tyttöjen kanssa puuhastellut kotona ja siivoillut kellaria ja muita paikkoja. Iltasella kun tulin zumbasta odotti minua nukkuvat lapset ja tuoreet patonkit ja limu pullo sekä lämmin sauna.... sanoisin että välillä tuo mies osaa yllättää... minun arjen sankari 

 

Tänään on sitten SE PÄIVÄ.... siis se kauan odotettu päivä jolloin sisko rakkaani Suomeen tupsahtaa... juuri katselin kelloa että tällä hetkellä MInna ja Limu istuvat varmasti jo Amsterdamin kentällä ja odottavat kiivaasti pääsyt viimeiseen koneeseen kahdenkymmenen tunnin matkustamisen jälkeen.... IHANAA, tänään näemme!!!!

Minulla on työpäivä tänään, mies lähtee mummon kanssa hakemaan siskoa kentältä ja lastenhoito on järjestetty osissa , Pappa tulee aamuksi tyttöjen kanssa ja kun hänellä on menoa niin hän heittää tytöt kaverilleni puolilta päivin... ja mies sitten noutaa he sieltä kotiin kunhan sieltä Helsinki-Vantaalta kotiutuu... 10:35 olisi laskeutumisaika koneella... miten minä maltan olla töissä tänään viiteen asti kun tiedän että kotona on TÄRKEITÄ vieraita!!!!????!!!

 

Mutta nyt täytyy vielä katsoa pikaisesti paikat kuntoon....