TÄÄ ON JUST NIITÄ AAMUJA....   Kädet tärisee, ahdistaa ja vituttaa. KAIKKI mikä voi mennä päin prinkkalaa niin tekee... HUOH!!

 

Ensin nukuin pätkissä viime yön painajaisten kourissa ja helkutin moisessa päänsäryssä. Syynä vain ja ainoastaa sresssi. Tiedän että työjuttuja ei pitäisi kotona ressata mutta kun on tälläinen luonne niin minkäs teet. Vastassa olisi semmoisia töitä joita en koe osaavani mutta ne on pakko minun tehdä ja epävamuus ahdistaa.... ja vaikka tykkäänkin rapsakoista päivistä niin nyt tuntuu että pöytä on aivan liian täynnä enkä selviä... voi olla osittain ihan vaan semmoinen tunne mutta silti... tnne ei ole mitenkään mukava....se saa hien valumaan ja kädet tärisemään.

Aamulla sitten heräsin hiestä märkänä ja ahdistuneena. Jumppavehkeet oli mystisesti kadonneet jonnekkin... etsin niitä kaikkialta ja lopulta ne löytyi LIKAISENA pyykkikorista... no voi voi en niitä nyt ehdi alkaa pesemään joten tänään jumppa mennään sitten valmiiksi hikisillä housuilla.

KUn sain kahvikupposen eteeni ajatelin että maksan tilipäivän kunniaksi yhden laskun, sen ainoan jota en ollut valmiiksi naputellut pois . Menin verkkopankkiin ja ylläri ylläri. tilipäivän kunniaksi tilille oli tullut EI MITÄÄN!!!! Ja tietenkin tapani mukaan olen kaikki laskut naputellut valmiiksi. Nyt siellä on aika monta katteeton, katteeton, katteeton laskua..... HUOH!!! En tiedä kuinka paljon handelsbanken noista veloittaa, kerran on aikaisemminkin käynyt näin ja silloin minulla oli osuuspankissa tili ja silloin op veloitti jokaisesta laskusta muutaan euron... ärsyttävää ihan turhaa rahan menoa... Lainan lyhennyksetkään ei tietenkään ole menneet jne... no tämän päivän aikana jos palkka ilmestyy niin sittenhän asia on ihan ok mutta muuten.... argh!!!!! (siis varmaan joku ihan inhimillinen virhe tms käynyt mutta tänä aamuna tämä oli liikaa...)

 Olen niin vihainen ahdistunut ja kiukkuinen ja kipuinen että itku on tullut useampaan otteeseen aamun aikana. Tiedän että joku ajattelee nyt että pienestä tuokin pillittää mutta valvominen ja päänsärky seurana saa asiat jotenkin aina tuhat kertaisen taakan... ja tämä epävarmuuden tunne... en muistakkaan milloin olen viimeksi joutunut oksentamaan pelkästä kauhusta ennen töihin lähtöä....

 

Tänään on huono päivä...  

Nyt aion ottaa vielä viimeisen hali tankkauksen tuosta kolmevuotiaasta ja sitten lähteä sinne töihin....