Tänään... tänään oli hyvä päivä. Perheen ja ystävien kanssa Valksalla koko päivä. Hurjaa syömistä (vieläkin on ähky), uimista, nauramista  ja olla möllötystä. Ihana kesäinen sunnuntai. Lapset nautti ja aikuiset siinä samalla, ainakin minä. Oli helppo olla. Tänään oli hyvä päivä.

Hyvän päivän lisäksi on myös hyvä ilta, ei oksentamista, ei tärinää, ei suurta tyhjyyttä.... TIlalla oikeastaan helpotus siitä että nyt on hyvä olla, ymmärrys siitä että vaikka tuntuu pahalta niin senkin tunteen kanssa voi ja pystyy elämään ja jonkin ajan kuluttua helpottaa... ei satu enään, ei tunnu enään ihan niin pahalta.

Kun ajelimme Valksalta kotiin mies kysyi minulta että miten voin ja oliko minulla kivaa. Vastasin myöntävästi ja mieskin totesi että olin näyttänyt onnelliselta... ja olinkin, ihan oikeasti onnellinen. Olen saanut paljon ja tänään olin niistä kaikista kiitollinen, oma perhe ja ystävät rakkaat.  En ole murehtinut siitä mikä minulta on pois otettu vaan iloinnut siitä mitä minulla on. Tänään oli hyvä päivä ja tänään tajusin että muistot mitkä eräänä päivänä tuntui vielä piinaavalta ahdistavalta loukolta onkin ihan oikeasti ihana asia. MInulla on muistoja, hyviä sellaisia.  Ikävä on toki mutta enään ei satu.

Tänään oli hyvä päivä ja siitä hyvästä päivästä saan kiittää ihania naisiani (ja tietty Askoakin), pikku ihmisiä (ihan jokaista heistä, ihania pulina neitejä ja poikia) ja tietty Jaria.... olette minulle tärkeitä joka ikinen iikka!