Tänään on taas torstai ja sehän tarkoittaa uimapäivää. Käytiin tällä kertaa taas Kotkan uimahallissa. Ja voi pojat kun nuo kolme vesipetoa taas puljasi. Itse olin ihan tuskissani kun minusta hallissa oli kylmä ja vesi oli kylmää ja kylmää kylmää kylmää... mutta lapsia ei  kylmyys vaivannut. Vaaveli polski tapansa mukaan villisti. Kellukkeiden kanssa hän uskaltautui koko ajan syvemmälle ja syvemmälle. Rappusilta taas hypittiiin uppeluksiin ja saunassa oli tarkkaa että peppu pyyhe oli juuri oikeassa asennossa . Keskimmäinen esitti kaikki uima temppunsa, oli kilpikonna kelluntaa, sukellusta, kelluntaa ja muuten vaan läträämistä. Kaikkein suurimman yllätyksen järjesti vanhimmaisemme. Hän on aina uimahllissa ollessaan halunut hyppiä altaaseen, parina viime kerralla hän on hyppinyt ponnahdus laudalta veteen kuin vanha tekija. Tällä kertaa hän keksi että hän haluaa oppi hyppäämään pää edeltä veteen... onneksi hän ei minulle sitä ehdottanut koska minä olisi varmasti sanonut että "älä unta näe", mutta isälleen siis sanoi että haluaa oppia hyppäämään pääedeltä ja isä oli opettanut. Ensin aloitettiin niin että tyttö oli  ihan altaan reunalla kyykkysillään ja siitä kierrähti veteen. Kun tämä oli hanskassa niin altaan reunalta seisten... tämäkin meni hienosti ja  seuraavaksi hän sitten hyppäsi ihan hyppy paikalta eli n. puolen metrin korkeudelta ja hienosti oli siitäkin pääedeltä suoriutunut... mitäköhän tuo seuraavaksi oppii ja keksii .

Uimisen lisäksi tänään on ollut  vanhimman eskaria, keskimmäisen kerhoa sekä vaavelin  muskaria, voipi siis olla että työntäytteisen päivän jälkeen ei hirvittävän kauan tarvitse odottaa että lapset simahtavat . Nyt he katsovat vielä telkkarista eläinsairaala ohjelman ja sen jälkeen kohti omia sänkyjä ja kauniita unia....