"ei kuku..." (=ei nuku)  Totesi vaaveli ja jätti päiväunet väliin.... Eihän siinä mitään... Sitten pompittiin trampalla, käytiin Hesessä ja uimassa. Mutta voisin sanoa että kyllähän tuo mussukka ne unet vielä vaatisi... oli nähkääs aika väsynyt tuossa jossakin vaiheessa mutta ihmeellisesti kyllä piristyi sitten ja jaksoi vielä uida, syödä iltapalan ja puoli kahdeksan jälkeen sitten simahti omaan sänkyynsä...

Oma YÖ meni iha ok... eli jopa nukuin mutta kolmelta sitten taas se alkoi... pöyriminen ja hyöriminen, koiran ulkoilutus ja tuskailu siitä nukahtaako enään vaiko eikö nukahda. Jossakin vaiheessa sitten kuitenkin nukahdin mutta Hani alkoi ulvoa taas kuuden maissa ja minun sydän ei kestänyt antaa sen täällä alhaalla yksin itkeä vaan tulimpa sitten kahvin keittoon.  Minä en tiedä noista minun öistä että aiheuttaako unettomuutta enään niinkään suru/ikävä vaan vain se että pelkään niin paljon että en nuku kunnolla että en sen takia saa unta.... no oli miten oli niin kuitenkin jo se että olen nyt jo monena  yönä saanut nukuttua tuonne kolmeen niin se on jo ihan hyvä juttu.

Eilen tytöt ei päivällä Emmaa enään surreet. Kerhoilu, ulkoilu, uiminen ja tramppis sai ajatukset pysymäään muualla. Illalla nukkumaan mennessä keskimmäinen taas  kävi itkemään... Tyttö puristi pehmolelu koiraansa ja itkien sanoi:  "Äiti.. mie en enää  halua ikinä puhua siitä jutusta..." Siihen minä vastasin että:  " ei sinun ole pakko mutta ei siinä ole mitään pahaakaan jos on ikävä ja itkee..."  Tyttö tuli kainaloon ja nyyhkytti Emman nimeä jonkin aikaa. Vielä hampaiden pesussa joutui mies tyttöä rauhoittelemaan mutta nukkumaan hän sitten sadun jälkeen meni jo ihan hyvillä mielin... "Emma varmaan tykkää kun olen antanut mun pehmolelun nimeksi Emma..." totesi tyttö ennen nukahtamistaan...

 

Itsekkin huomaa että eilen kun oli ihmisten ilmoillaja näki tuttuja (terkkuja vaan VEERA) niin olo oli jotenkin kevyempi. Oli kiva saada nauraa...

Nyt ulkona näyttäisi olevan IHANA ilma. Kunhan nuo lapsukaiset ja mies tuolta herää niin ehkäpä me suuntaamme pitkälle metsälenkille, saa Hanikin juosta vapaana. Iltapäivälle minulla olisi Zumba ja illalle sitten saunaa ja avaraa luontoa... muuten päivänohjelma on aika vapaa... ei kiirettä mihinkään...