Kyllä kesä vaan on mun juttu.  Tuntuu että vaikka on ihan yhtää kiire kuin ennenkin mutta silti tuntuu että illat lasten kanssa on hieman pidempiä ja aikaa olisi muka enemmän. Tai no onhan sitä.... eilenkin laspet saivat olla ulkona melkein puoli yhdeksään ja siitä sitten vaan pesuille ja sänkyyn. Aivan ihana ilta oli eilenkin. Töiden jälkeen vaan oltiin. Bikinit pällä aurinkoa, lapset puljasi uimaaltaassa naapurin tytön kanssa, välillä käytiin leiksalla ja välillä syötiin jäätelöä. Arjen luxusta! 

Sen verran kesä touhut tuntuu verottavan lapsiakin että eilen aamulla minunkin piti lähteä töihin ilman että lin nähnyt tyttöjä ollenkaan...mokomat unikeot kun nukkuivat vielä kun minä läksi polkemaan varttia vaille yhdeksän. Oli muuten OUTOA lähteä töihin näkemättä ja juttelematta tyttöjen kanssa kertaakaan. SEn verran ikävä miulla tyttöjä töissä tuli tuommoisen aamun jälkeen että en sitten eilen lähtenyt zumbaan vaikka alunperin oli tarkoitus. Ja ihan hyvä etten mennyt... ilta oli oikein mukava ja leppoisa.... 

Eilen sillä aikaa kun minä olin töissä oli lapset ensin uineet altaassa, seuraavaksi he olivat miehen kanssa fillaroineet uimakouluun ja sen jälkeen lähtivät rannalle... aika vesipainotteista touhua etten sanoisi . Lapset olivat aivan innoissaan, keskimmäinen oli rannalle mentäessä todennut että "Mie en saata uskoa... onko tää unta ... etttä mennään rannalle..."   Juu olihan se talvi tietysti aika pitkä....

Tänään olisi sitten perjantai... Minulla töitä ja mies nukkuu nyt aamupäivän yövuoron jäljiltä. Iltapäiväksi ei suunnitelmia. Mies puhui heräävänsä hyvissä ajoin jotta ehtisi viedä lapset rannalle ennen kuin minä kotiudun ja iltapäivällä sitten vaan olla möllötystä ehkä koirien ja lasten uittamista rannalla... aurinkoa, aurinkoa aurinko... hyvähän ne D-vitamiini varastot on täyttää .

HUomenna lapset on lähdössä mummille ja papalle yökylään. Minulla ja miehellä olisi tarkoitus piipahtaa muutamalla terassilla. Alunperin oli tarkoitus lähteä porukalla Tomin ja Emmin kanssa mutta he nyt vielä miettii lähteäkö vaiko eikö. No me miehen kanssa nyt joka tapauksessa lähdetään käymään kun on kerta lapsenvahtikin hoidettu ja ei viitsi enään sitä perua kun tytöt odottaa kuin kuuta nousevaa että pääsee mummille ja papalle. ja koska en tykkää kauhian usein lapsista erossa olla niin harvoin tulee tämmöisiä tilaisuuksia että on helle ja lapsivapaata.