Mellä on tänään ollut täällä aamusta asti ystävän 9 kk:n ikäinen poikavauva hoidossa. Ihana kaveri, konttailee ja möyrii paikasta toiseen. Nauraa ja jokeltelee , kummalista mutta tuntuu että siitä kun meillä on ollut noin pieni vaava olisi jo kauhean kauan aikaa vaikka eihän meidänkään vaaveli ole vasta kuin 1.5 v vanha.

 Ihanaa on ollut myös seurata meidän tyttöjen touhuja hoitopojan kanssa. Isot osaa olla jo todella hienosti ja leikkii ja leikittää poikaa kuin hoitotädit konsanaan mutta tuo Vaaveli... ensin ilmassa oli pientä mustasukkaisuutta mutta pikku hiljaa vaaveli sopeutui tilanteeseen, toisin hoitopojan konttauskypärä oli kyllä tarpeen koska aina välillä meidän vaaveli päätti kumauttaa poikaa lelulla päähän tai antaa hieman rajun puoleisia suukkoja  ihme kyllä hoitopoika ei ollut moksiskaan hieman "rajummasta rakaudesta". Välillä vaaveli vei pojalle lelun ja sitten nopeasti meni ottamaan sen takaisin. Vaaveli ratsasti imurilla ja näytti että poikakin pitää laittaa ratsastamaan mutta kun pojan imurin pääll nosti niin vaavelin mielestä oli jo hänen vuoro .   Mutta hienosti vaaveli työnteli ulkona pojan rattaita ja kertoi että "Iina hoitaa..." 

Nyt vaaveli nukahti  päiväunille ja hoitopoika leikkii vanhimman kanssa vaavelin leluilla. Kohta hoitolapsi lähtee kotiin ja kun vaaveli herää niin me kiiruhdetaan kummipojan (serkun poika) synttäreille ja sieltä sitten suoraan tyttöjen satubaletti esitykseen... kiire ilta tulossa, mutta huilitaan sitten huomenna .