On se vaan kumma... niin on lapset erilaisia vaikka ovat sisaruksia...

Toinen on harmissaan koska koulussa ruokana olleita broileripatukoita oli saanut ottaa vain kolme kappaletta, nälkä ei onneksi kuitenkaan jäänyt koska salaattia oli saanut santsata enemmän...

Toinen taas suree kun ei ollut saanut yhtäkään syötyä. Keskimmäinen oli kyllä yrittänyt parhaansa mutta ei vaan ollut pystynyt syömään tuota ruokaa. Osasinkin ounastella hienoisia vaikeuksia tuon ruoka asian suhteen mutta eiköhän keskimmäinenkin totu tuohon kouluruuan makuun kun nyt aikansa ensin totuttulee. Ja ei sillä ei eskari ope ollut pakottanutkaan syömään, oli pyydetty että maistaa ja tämän oli tyttö tehnyt mutta sitten ei vaan ollut uponnut enempää. Eskariope kävi minulle henkilökohtaisesti huomauttamassa että "ei oikein Tuulille maistunut ruoka, ettei vaan ole kipeäksi tulossa..." itse siinä vaan nyökkäilin että joo, toinen kerta sitten paremmalla ruokahalulla ja jätin kertomatta sen että olisin voinut jo aamulla kertoa että tyttö tänään syö tuskin mitään. Tytölle jolle maailman kauhistus on kaupanlihapullat, kaupan nuketit yms muu "teollisen makuinen eines" niin ei todellakaan tule ainakaan ihan helposti syömään tuollaisia broilerpatukoita... mutta pääasia mielestäni on se että tyttö uskalsi maistaa ja uskalsi sanoa että ei pysty sitä syömään, kivempi niin kuin että tyttö olisi ruuan syönyt väkisin  ja alkanut yökkimään.  PIkku hiljaa kai hyvä tulee tuossa ruoka asiassakin... Ja vaikka tänään ei kouluruoka maistunut niin makkarasoppaa söi kotona kyllä semmoisella ruokahalulla  että siinä meinasi aikuisetkin jäädä kakkoseksi...

Tänään oli molemmilla tytöillä mennyt päivät hyvin. Molemmille oli tullut läksyä ja molemmat olivat saaneet uusia kirjoja... niitä on sitten tänään kontaktoitu ja ihailtu. Oli ihana kuulla tutlta eskari opelta (oli lastenhoitajana viime vuonna vanhimman ryhmässä) että tyttö leikkii hyvin muiden kanssa ei jää nyhjöttämään yksin vaan keksii kyllä heti tekemistä jos tulee luppoaikaa. Tänään tyttö ei ole myöskään valittanut metelistä.

Vanhin oli taas nauttinut koulupäivästään, ruoka oli siis ollut maistuvaa (tosin hieman liian vähän oli saanut) ja tunnit olivat olleet kivoja. Pulpettiin oli aseteltu kotoa tuotu vahaliina ja koulusta saadut kynät oli järjestelty pulpettiin tyhjään jäätelörasiaan. Välitunnit oli olleet hauskoja ja koulusta paluumatkakin oli sujunut hyvin. Tyttö lähti itse kävelemään koulusta kotiin ja mies oli sitten mennyt jonkin verran vastaan. HIenosti on siis alkanut vanhimmallakin.

Sillä aikaa kun keskimmäinen ja vanhin ovat olleet opinahjoissaan niin minä ja vaaveli käytiin avoimessa päiväkodissa leikkimässä. Olipa ihanaa näin  kesän jälkeen turista ja mutista muiden äityleiden kanssa. Aika pitkälle samat naamat siellä oli kuin keväälläkin mutta lapset olivat vaan kasvaneet hurjasti. Meni hetki ennen kuin osasi sijoitella kasvaneet lapset oikeisiin vanhempiin . 

Avoimesta kun kotiuduttiin niin mies oli jo vanhimman kanssa tekemässä läksyjä ja sitten syötiin hieman välipalaa ja painuttiin hakemaan keskimmäinen eskarista. Eskarilta lähdimme suoraan uimahalliin. Ja olipa hauskaa uida hallissa pitkästä aikaa, vaaveli oli taas hassu näky kun tyttö seisoi altaan reunalla ja HUUSI kovaan ääneen että "yy, kaa,koo..nyt..." ja hyppäsi altaaseen vesi vaan pärskyen, kauhea räpiköiminen (kellukkeilla) rappusille ja sama uudestaan. 

UImahalli keikan jälkeen tulimme kotiin syömään ja oleskelemaan hetkiseksi. Äsken mies lähti jääkiekko peliin ja minä ja tytöt päätimme lähteä moikkaamaan vaaria kirjastoautolle. Autolta tarttui mukaan taas iso kasa luettavaa joten tämä loppu ilta taitaakin mennä sohvan nurkassa kirjan parissa .