En oikein ymmärrä miten tässä on päässyt käymään näin. En ikinä olisi lapsena uskonut että en aikuisena enään osaa leikkiä.. mutta jossakin vaiheessa se on vaan päässyt käymään ... en osaa enää leikkiä barbeilla !!

Itse lapsuudessa rakastin barbeja, noita muovisia luonnottoman näköisiä nukkeja. Minulla oli barbeja joka lähtöön, oli luistelu barbia, oli tanssia ja ratsastaja barbia, oli barbin autoa ja vauvaa, taloja ja vaatteita. Muistan sen että jotenkin saimme ystäväni kanssa (terveiset vaan MInnalle Poriin!)  Kulumaan useita tunteja ja kokonaisia päiviä leikkien barbeilla. Olimme rakentaneet vaatehuoneeseeni talot ja asumuksen Barbeille ja siellä pienessä kopissa sitten istuimme tunti kausia ja meillä oli hauskaa....

Tänään yritin... tänään oikein yritin leikkiä.. siis en vain pukea ja kampailla hiuksia vaan oikein leikkiä barbeilla keskimmäisen ja vaavelin seurassa mutta eihän siitä mitään tullut. En osannut sanoa oikeita juttuja ja minun barbit ei oikein ymmärtänyt että miten he voisivat muka  mahtua asumaan nukkekodissa kun se on niin matalakin. Minun liikuttamat barbit jäivät helposti keskittymään vaatteiden vaihtoon eikä ymmärtänyt heti  mennä ostamaan synttärilahjaa naapurin koiraperheelle... (miten Barbien naapurissa voi asua koiria???) MInun liikuttamat barbit eivät ymmärtäneet että miksi perheen HEVONEN asui sisätiloissa muun väen kanssa. Minun liikuttumat Barbit eivät oikein ymmärtänyt miten naapurin koira voi olla naimisissa  taskuponin kanssa. Minun barbit ei oikein tajunneet että kuinka naapurin koiraperheen lapsella voi olla syntymäpäivät taas vaikka juurihan niitä juhlittiin ja  hänelle vietiiin lahjaksi korkokenkiä (mitä ihmettä koiran ja taskuponin vauva tekee korkokengillä???)  Leikin edetessä huomasin että 1 v 8 kk vaavelikin taisi olla paremmin leikin juonessa mukana kuin minä . Jonkin aikaa siinä yritin.. siis oikein yritin pysyä leikissä mukana mutta jotain leikkimistaidoistani kertoo se että kun sanoin keskimmäiselle että käväisen vessassa niin hän sanoi minulle että "Joo, mene vain, ja ei sun tarvi tulla takaisin jos sulla olis vaikka jotain tietokone hommia tai jotain muuta puuhaa..." 

Jossain vaiheessa sitä näköjään vaan unohtaa kuinka leikkiä. 

Nyt vaaveli nukkuu ja isommat leikki pet shopeilla kellarissa. Äsken jäin kuuntelemaan heidän leikkiään ja kummasti kyllä he osaavat tuon leikin, kumpainenkaan ei ihmettele synttäreiden tiheää tahtia eikä sitä että vauvat ovat keskenään uimassa ja aikuiset jäivät kotiin nukkumaan. Ei heillä tunnu olevan vaikeuksia senkään suhteen että toisen perheen aikuiset ovat pesukarhu ja lisko ja toisessa perheessä naimisissa ovat pupu ja kissa.   Hää juhliakin kuulostaa olevan ainakin joka päivä.... Mutta hyvähän se on että mielikuvitusta riittää ja vielä nuo ainakin osaavat leikkiä!