huh että eilen oli taas kiire. Tosin hyvällä tavalla kiire, lapsia ei tarvinnut hoputtaa pahemmin mutta silti aika lenti kuin siivillä ja hauskaa oli . 

Tämä viikko on ollut jotenkin todella rankka, niin äidille kuin lapsillekkin. Koko ajan väsyttää ja koko ajan tuntuu että on aamu ja pitää herätä ja kiiruhtaa vanhinta eskarille. Onneksi tänään on perjantai ja edessä pari huili päivää. Ja mitä luultavammin ensi viikko on jo taas paljon helpompi kun on alettu tottua heräämiseen...

Mutta eiliseen palatakseni... eilen en taas ehtinyt koneelle pahemmin istahtaa saati sitten blogissa vierailla. Aamulla mummo haki vanhimman ja keskimmäisen, vein vanhimman eskariin ja keskimmäisen kanssa he läksivät kerhoilemaan. Minä ja vaaveli suuntasimme muskariin.  Muskarissa oli jännä katsoa miten paljon lapset on joululoman aikana muuttuneet, kasvaneet pituutta mutta myös semmoinen yhdessä oleminen oli ihan erilaista nyt kuin ennen lomaa. Vaavelilla on kaksi erittäin hyvää kaveria tuolla muskarissa ja oli aiva ihanaa katseltavaa kun kolmikko meni käsi kädessä katsomaan "Jouko jänistä..." Vaaveli katsoi toista kaveriaan siliin ja selitti että "Pupu..."  Aivan ihania kultasia  .

Muskarin jälkeen kiireesti kotiin antamaan vaavelille ruokaa, sitten perus kotihommia... vaavelikin osaa jo sanoa " kellariin, pyykki hommia..." . Kohta mummo sitten toikin jo keskimmäisen ja vanhimman kotiin...  Hieman myöhemmin mummo ja Timppa toivat tytöille potkukelkat ja niitähän oli sitten päästävä kokeilemaan... tuolla me viiletettiin pitkin Rauhalan katuja, kelkkoja on kaksi joten hyvin sopuisasti päästiin menemään. Minä työntelin vaavelia ja tytöt vuorottelivat keskenään.  

Kelkkailussa tulee nälkä joten "ei kun syömään". Ruuan jälkeen oli sitten taas lähtö uimaan... torstai kun on uimapäivä ja ei siinä auta selittely että tiistaina oltiin .

Tosi  kiva uimareissu olikin, vanhin ui jo todella hyvin (ainakin puoli altaallista  meni ihan heittämällä) ja keskimmäinenkin on TAAS kehittynyt. Vaaveli innostui hyppimään veteen altaanreunalta, milloin pää ja milloin jalat edellä. Aina kun pääsi veteen ja tuli pintaan (hänellä on kellukkeet) niin ensimmäinen sana oli että " UUDELLEEN...." ja sitten taas hypittiin . Kovasti vaaveli olisi halunut ponnahduslaudalle mutta ehkä ei nyt ihan vielä ...