Nyt se sitten ui jo melkein pieninkin.

Vaaveli on tänään puljannut meidän altaassa monta tuntia. Jo pitkään vaaveli on osannut sukeltaa sillai paikallaan ja jos on hypännyt jostakin niin on osannut tulla pintaan mutta tänään vaaveli oppi uimaan veden alla. Meidän altaan halkaisija on 3 m 5 cm ja sen se vaaveli sukelti koiraa pinnan alla uiden (käytti tosi hienosti sekä käsiä että jalkoja), ja tietty kun äiti oli innoissaan piti sama toistaa ja toistaa ja toistaa. Jossakin vaiheessa minun piti oikein alkaa toppuutella tyttöä ettei nyt ihan montaa tuntia putkeen sukeltele... välillä olisi ihan hyvä hengittääkin, kun ne kidukset tuskin on vielä kasvaneet .

Vaaveli ui sillai melko pinnalla eli ei ihan pohjalla eikä ihan pinnalla vaan just sillai samalla tavalla miten meidän isommat ui hetkeä ennen kuin oppi kunnolla uimaan.  Eli siinä missä isommat ui jo kuin kalat alkaa vaavelikin tulla hienosti perässä... ja se että joku osaa jo melkein jotain tarkoittanee että nyt sitä pitää vaan sitten treenata ja treenata ja treenata.. huomenna aamulla siis heti rannalle pulikoimaan. 

 

UImisen lisäksi tänään on ollut siis ihan kotipäivä. MInä ja vaaveli ei olla aamuisen ranta reissun jälkeen poistuttu edes portista tien puolelle. Isommat tytöt ovat ravanneet meidän pihan ja parin naapurin pihan väliä milloin prinsessaa ja milloin winxejä leikkien. Huomimnen on kai kopio tästä päivästä... eli kotona möllötystä ja aamulla koirien ja lasten rannalla uittamista.