Eilen oli töissä aika kaamea päivä ja mietin pariin otteeseen että onko tässä mitään järkeä, mutta ei siitä sen enempää. Välillä on huonoja päiviä ja välillä parempia niihin huonompiin pitää vaan turtua ja hyvistä ottaa kaikki irti.
Eilen töiden jälkeen lähdettiin tyttöjen kanssa kohti Luovia ja Karhulan ladun järjestämää karhuperheretkeä. Ohjelmassa oli kalastusta, luontopolkua, uimista ja tikkupullan paistoa. Onkia tytöt eivät jaksaneet kauaa ja siinä ajassa minkä he jaksoivat ei kalaa tullut. Jotkut retkeläiset saivat muutaman ahvenen.
Kalastamisen jälkeen tytöt kävivät luontopolulla mutta koska numerot olivat heiltä menneet solmuun ei kukaan tytöistä halunnut tarkistaa oikeita vastauksia. Mutta hauskoja kysymyksiä oi mukana ja vastaukset etenkin minikääpiöllä oli aika hmm….. noh erikoisia.
Ilma oli mitä mainioin. Aurinko paistoi ja lämmin lempeä tuuli puhalteli hiljalleen. Tytöt olivat ottaneet uikkarit mukaan ja päättivät heittää talviturkit. Vesi oli jäätävää mutta silti keskimmäinen pulahti reippaasti veteen ja vanhinkin sai kasteltua melkein joka kohdan , tosin hän enemmän tyytyi pärskimään vettä ympäriinsä ja kiukuttelemaan sitä kun ei uskalla pulahtaa kunnolla. . Minikääpiökin kastautui leikkien lomassa sen verran että sai uikkarit kokonaan märäksi eli voi kai kaiketi sanoa että talviturkit on nyt lasten osalta heitetty. 
Itse ei olisi tullut mieleenikään uimaan mennä.Uimisen jälkeen paistettiin vielä tikkupullat ja sen jälkeen kiiruhdettiin kotiin vaikka alkuperäinen tarkoitus oli syödä siellä vielä eväitä ja höpötellä tuttujen kanssa mutta rankka työpäivä vaati minussa veronsa ja olin ihan poikki ja koska mieskin oli iltavuorossa eli eipä tuo nyt muutenkaan oikein ”perheretki” meidän osalta ollut niin päätin että parempi lähteä kotiin. Muut näytti viihtyvän pidempään ja täytyy kyllä lähettää taas kerran Karhulan ladulle suuret kiitokset että ovat tuommoisen järjestäneet.
Harmi vaan että taisi kalasaalis jäädä kaikkien osalta tänäkin vuonna hieman valjuksi (viime vuonna oli sama juttu) mutta ensi vuonna uudella onnella.Kotona tytöt lähti vielä retkelle kolmistaan lähi metsään vähäksi aikaa ja sen jälkeen syötiin alun perin luoviin tarkoitetut eväät terassilla auringon paisteessa. Lapset oli aika väsyjä ja simahtivat jo puoli kahdeksan maissa ja itsekin torkuin sohvalla kahdeksasta kymmeneen ennen kuin tajusin että kandeis ehkä mennä nukkumaan.
Aamulla heräsin ihan armottomaan päänsärkyyn joskus viiden jälkeen.
AUTS!!!! Eilisen huono syöminen, juominen ja hermoilu kostautui migreenin alulla. Heitin napin naamariin ja hipsin suihkuun ja toivoin että siitä olisi apua. Suihkun jälkeen särky tuntui vaan pahenevan ja ajattelin että pää räjähtää ihan varmasti. Puoli tuntia lääkkeenoton jälkeen alkoi helpottaa hieman ja siinä vaiheessa kun lapset heräsi alkoi särky olla jo hallittavissa lukemissa ja parin kahvikupin aikana hävisi kokoaan. jättäen jäljelle vain väsyneet silmät (kutsun niitä itse migreeni silmiksi eli tuntuu että silmät olisi väsyneet ja turvoksissa jotenkin silmämunan takaa, tuo tunne on minulla oikeastaan aina migreenin jälkeen) . Mutta siis pääasia on että päänsärky talttui. Siinä sitten isot lähti kouluun ja mies heittää minut kohta töihin (sataa vettä eikä pyöräily oikein nappaa) , minikääpiö jää viettämään aikaa ensin isänsä kanssa ja kun hän lähtee töihin niin mummon kanssa. Vanhin on tänään menossa yökylään kaverinsa luo, ihan ensimmäistä kertaa hän siis lähtee yökylään… taitaa tietää unetonta yötä äidille!
keskimmäisen ja minikääpiön kanssa on iltasuunnitelmiksi ihan vain hengailua ja löllöilyä… Ja jos sade hellittää niin yritän ehtiä juoksemaan jossakin vaiheessa.Viikonlopulle ei ole suuria suunnitelmia lasten kanssa oloilua vaan.
Huomenna olisi isojen jalis treenit mutta ne taitaapi nyt jäädä väliin. Mies menee iltavuoroon autolla ja en jaksa alkaa selvittelemään bussivuoroja tms kun pitäisi kahdella bussilla mennä… ei kai se yhden kerran väliin jääminen ketään kaada.
Sunnuntaina miehelläkin on vapaapäivä ja jos on nätti ilma olisi kiva lähetä jonnekkin retkeilemään. Sunnuntai on myös äitienpäivä joten eiköhän sitä tule käytyä omaa sekä miehen äitiä tervehtimässä. Tässä samalla sanonkin että suuret kiitokset omalle äidilleni, olit eilen meillä ahkeroinnut taas kovasti , en vaan tajunnut kaikessa väsymyksessä sanoa edes että KIITOS
Mutta nyt töihin päin….
Erittäin hauskaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!!!!
Kommentit