Takana AIVAN LOISTO VIIKONLOPPU!

Loppu viikosta alkio pieni flunssa vaivata ja mahassa myllertää. Olin jo heittämässä toivoa mukavasta viikonlopusta vanhojen kavereiden kanssa mutta onneksi ”tuntemukset” väljeni ja viikonloppu toteutui juuri niin kuin pitikin.

Perjantaina kun pääsin töistä  jätin heikkoon oloon vedoten juoksulenkin väliin ja korvasin sen reipastahtisella kävelyllä koirien ja pyöräilevän minikääpiön kanssa. Happi teki hyvää ja loppu ilta ei ollut läheskään yhtä tukkoinen kuin muu päivä. Isot likat olivat menneet fillarilla kaverinsa kanssa uimaan ja me siis minikääpiön kanssa lenkkeiltiin ja tehtiin illaksi pellillinen pizzaa jota sitten herkuteltiin kun isot tulivat uimasta.

Lauantaina aamusta oli olo kohtuullinen ja päätin että kyllä sitä salilla jaksaa olla. Mies lähti kaveriksi ja pari tuntia siellä hikoiltiin. Uusi jalkaprässi enkkakin tuli rikottua.. jee, hyvämieli!!

Salilta sitten kotiin hakemaan likat  ja kauppaan, Tai itse asiassa kauppaan lähti vain minikääpiö, isot likat teki virpomisoksia kaverinsa kanssa eivätkä malttaneet lähteä mihinkään.

Kaupan jälkeen ruuan laittoa ja sen jälkeen mies lähtikin töihin ja minä jäin odottelemaan ystävää rakasta yökylään. Lapsuuden paras ystävä tuli Porista meille yöksi. Kun kaveri tuli siinä hetki ihmeteltiin (=minä panikoin että MITÄ HE*****TIÄ sitä laittaa päälle) ja sitten laitettiin itsemme kuntoon muutaman siiderin voimin ja lähdettiin kohti Haminaa.  Mummo tuli likkoja vahtimaan illaksi kun tosiaan minulla oli vanhan kaveriporukan, ”supernaisten”  tapaaminen. Mietä on siis porukka joka ollaan tutustuttu yläasteella (osan kanssa tunnettu jo ihan hoitopaikka ajoilta asti) , kerta vuoteen on meillä tämmöinen tapaaminen ja loistohetkiähän nämä on aina.  Aivan loistava ja ihana ilta. Paljon juttuja, naurua, ruokaa ja muistoja…. Ihan superia.  Oltiin ensin iltapäivä/ilta siinä kaverilla ja sitten lähdimme vielä yksille Haminan ravintolaan.  Puolen yön jälkeen mies haki minut ja kaverin meille ja hetki siinä vielä ihmeteltiin ja sitten nukkumaan.

Sunnuntaina oli virpomispäivä ja aamu menikin siinä kaverin kanssa turisten ja pikkuvirpojia meikkaillen.  Isot likat ja heidän futiskaveri  otti minikääpiön heidän kanssaan virpomaan ja voi että he olivat innoissaan. Oksat korissa hyö tuolla mennä viipottivat.  Kun minun kaveri lähti suuntaamaan kohti Poria päätettiin me miehen kanssa mennä hieman hölkkäilemään. Happi teki hyvää. Vaikkei mitään krapulaa ollutkaan (olen tosi huono juomaan alkoholia…) niin olo vaati jotenkin happea. Siinä juostessahan sitä sai ja samalla sai hyvää parisuhde aikaa.

Virpojia:

Kun tultiin juoksemasta lähti isot likat vielä kaverinsa kanssa Mussaloon virpoamaan ja mies lähti siinä sitten töihin. Vähän aikaa minä katselin minikääpiön hienoja tanssiesityksiä ja sitten päätettiin lähteä uudelleen hapettumaan. Koirat mukaan ja lenkille. Minikääpiö tykkää nykyään pyöräillä ja kivasti pystyy jo heittämään tuollaisia ihan kunnon 7-8 km:n lenkkejä. Eli ensin juoksua 7 km ja sitten reipasta kävelyä samanmoinen lenkki melkein heti perään… Mukavaa ja sitä hapettavaa.

Lenkin jälkeen soitettiin isoille likoille ja heidän kamulleen että tullaan hakemaan heidätkin uimaan ja iltapäivä menikin sitten iltaan asti Kotkan hallissa puljaten.  Hallista suunnattiin sitten vielä Vaarille kahville ja virpomaan. Touhukas päivä mutta aivan siis täydellinen.

Minikääpiöllä ja Iitu koiralla synkkaa hyvin:

Iltasella kun kotiuduttiin tuli yksi kamu siihen sitten vielä pyörähtämään ja siinä sitten sohvalla maattiin ja höpistiin kaikenlaista.

Ei tarvinnut paljon tuutulauluja illalla laulella… mieli oli eufoorinen, täydellinen viikonloppu (taas) takana.

Nyt on uusi viikko taas. Tälle päivälle on telinevoimistelua , futista ja uimista. Mies on iltavuorossa joten jää juoksu tältä päivältä väliin noiden kyyditysten takia mutta juostaan sitten joku muu päivä.

Tämä onkin vajaa viikko kun pääsisäinen tulla tulevi. Lupasi ihanaa ilmaa joten eiköhän me jotain ulkoilua keksitä pääsiäiseksi. Itseä houkutteli joko Repoveden retki tai sitten jos vaikka pitkästä aikaa menisi kukuljärvelle ihmettelemään.

Tällä viikolla alkaa myös minulla juoksukoulu. Uskaltauduin ilmoittautumaan juoksukouluun, jännä nähdä mitä siellä tehdään. Toiveissa oli tekniikka vinkkejä ja rentoa yhdessä puuhailua, pelkona on mäkeen hyytyminen tai muuten vaan totaali sippaaminen mutta eiköhän siellä nyt jotenkin pärjää. Kesälle olisi ajatuksissa  (jos rohkeus riittää) etsiä joku puolimaraton tapahtuma jonne miehen kanssa lähdettäisiin. Tallinna oli ykkösvaihtoehto mutta kun tajusin että juoksupäivä olisi sunnuntain niin se kaatui oikeastaan siihen… tarvii toipumispäivän ennen duunipäivää. Mutta onneksi noita tapahtumiahan on kesällä kunnat pullollaan , eiköhän me joku sopiva  löydetä, tosin ennen kuin suostun tuommoiseen ”viralliseen” puolikkaaseen on minun pakko kokeilla ihan epävirallisesti että selviääkö siitä, katselin tuossa kartasta  hyvän 22 km:n reitin ja se pitäisi joku päivä käydä miehen kanssa juoksemassa, sittenhän sitä tietää että jaksaako vaiko eikö.

Jaaps mutta nyt kutsuu työt… AURINKOISTA VIIKKOA KAIKILLE!!!